Maa- ja metsätalousministeriö arvioi keskustan poistamien uhanalaisten luontotyyppipykälien koskeneen jopa kahta miljoona hehtaaria.
Kuinka paljon Suomessa on uhanalaista luontoa, jota olisi varjeltu nykyistä enemmän, jos hallituksen alkuperäinen esitys luonnonsuojelulaista olisi mennyt eteenpäin?
Keskustan ja opposition muokkaama luonnonsuojelulain esitys on herättänyt viime päivinä kiivasta keskustelua ja arviot lain vaikutuksista ovat vaihdelleet.
Keskustan hallituskumppanit pahoittivat viime viikolla mielensä, sillä niiden mielestä keskusta vesitti luonnonsuojelulain poistamalla pykäliä, jotka olisivat vaatineet uhanalaisten luontotyyppien huomioimista.
Uhanalaisia luontotyyppejä on hallituksen esityksen mukaan vajaa 80 kappaletta.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on esittänyt arvion, jonka mukaan uhanalaisia luontotyypit kattaisivat jopa kahden miljoonan hehtaarin pinta-alan.
Keskustan edustajista tätä arviota on siteerannut esimerkiksi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli keskustan verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).
Arvio on peräisin MMM:n hallitusneuvokselta Vilppu Talvitieltä. Hän kertoo Ylelle pitävänsä yhä kiinni arviosta.
Talvitie on saanut laskelmastaan kritiikkiä, ja jyväskyläläinen yliopistonlehtori on tehnyt asiasta Iltalehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) kantelun oikeuskanslerille. Kantelussa yliopistonlehtori Panu Halme syyttää Talvitietä virheellisestä toiminnasta.
Talvitie kertoo Ylelle, että ministeriössä on yritetty parhaalla mahdollisella tavalla selvittää ympäristöministeriön vastuulle kuuluvaa asiaa valmistelun aikana vähin tiedoin ja kiireessä. Hän kertoo maa- ja metsätalousministeriön pyrkineen haarukoimaan suuruusluokkaa, jotta ministeriö pystyi muodostamaan kantaansa.
– Päädyin siihen, että uhanalaisia luontotyyppejä on ympäristöministeriön luonnoksen mukaan yli kaksi miljoonaa hehtaaria, ja niistä pääosa on metsätalousalueita, Talvitie sanoo.
Hän muistuttaa, että asian valmistelu on ympäristöministeriön vastuulla. Talvitie toivookin ympäristöministeriön kertovan oman näkemyksensä.
Ympäristöministeriön mielestä pinta-ala ei olennainen
Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että luontotyyppien pinta-ala ei ole olennainen asia.
Ylijohtaja Tarja Haaranen perustelee tätä sillä, että merkintä uhanalaisista luontotyypeistä ei suojelisi automaattisesti alueita. Pykäliä sovellettaisiin, kun haetaan esimerkiksi kaivos- tai ympäristölupaa koskien uhanalaiseksi määriteltyä luontotyyppiä.
Hallituksen antamalla asetuksella olisi tarkemmin määritetty uhanalaisia luontotyyppejä, joita pitäisi ottaa huomioon.
Huomioon ottamisella tarkoitetaan sitä, että kaavoituksessa ja luvituksessa vastaava viranomainen tai kunta saattaisi joutua tekemään muutoksia maankäytönhankkeisiin, mikäli ne osuisivat uhanalaisiin luontotyyppeihin.
Syken ryhmäpäällikkö Anne Raunio painottaa ympäristöministeriön tavoin sitä, että pinta-alojen laskeminen ei ole olennaista.
Edes ympäristöministeriön lainvalmistelua varten tehdyissä asiakirjoissa pinta-alaa ei ole laskettu yhteen.
– Karkeasti ottaen sieltä tulee noin miljoona hehtaaria, Raunio kertoo.
Syken laskelmasta on pyritty poistamaan jo valmiiksi suojellut alueet.
Maa- ja metsätalousministeriön Talvitien kahden miljoonan hehtaarin arviota Syken Anne Raunio pitää ylimitoitettuna.
Myös Syken luvut ovat alustavia ja siksi epätarkkoja.
– Meillä ei tietenkään ole sellaista aineistoa, jolla jokainen tilkku Suomesta olisi voitu määrittää, että mikä luontotyyppi se on, Raunio sanoo.
Tiedot on kerätty useista eri lähteistä, esimerkiksi paikkatietoaineistoista. Tarkempi määrittelytyö olisi jäänyt viranomaisille.
– Etukäteen tehdyt karkeat laskelmat eivät anna etukäteen kuvaa siitä, kuinka laaja asia tämä olisi, Syken Raunio sanoo.
