THL:n Mika Salminen kyseenalaisti koronakuolintilastojen luotettavuuden keskustan seminaarissa.
Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvioi, että koronavirus aiheuttaa Suomessa nyt merkittävää ylikuolleisuutta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Julia Blomqvist
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen tyrmää THL:n Mika Salmisen väitteen, että WHO:n koronakuolleisuustilastot liioittelisivat Suomen koronakuolemien määrää.
– Luvut voivat yhtä lailla alaspäin, koska testausmäärät ovat tippuneet Suomessa aika pieniksi. Koronakuolemia voi siksi jäädä myös raportoimatta, Lehtonen sanoo Ilta-Sanomille.
Lehtosen mukaan koronan osuutta kuolemiin on ylipäätään usein vaikea aukottomasti todentaa.
– Koronatauti aiheuttaa paljon esimerkiksi verisuonitukoksia, joka on uusien koronakuolemien taustalla. Jos henkilö saa veritulpan ja kuolee, on vaikea osoittaa, että se johtui varmuudella koronasta. Näitä lukuja voi vääntää suuntaan tai toiseen.
Lue lisää: THL:n Mika Salminen: Tilastot antavat väärän kuvan koronakuolleisuudesta
THL:n Salminen sanoi keskustan kokonaisturvallisuutta käsittelevässä seminaarissa, että jopa puolessa koronakuolemiksi raportoiduista tapauksista kuolinsyy olisi tosiasiassa jokin muu kuin koronatauti.
Tämä johtuu Salmisen mukaan siitä, että koronakuolemaksi tilastoidaan Suomessa kaikki kuolemat, joissa vainaja oli antanut positiivisen koronanäytteen 30 vuorokauden sisällä kuolemasta.
Lehtonen pitää koronakuolemien tilastointitapaa kuitenkin luotettavana.
– Meillä on pandemian alusta lähtien ollut WHO:n suosittelema tapa tilastoida koronakuolemia.
Tilastoivatko muut EU-maat koronakuolemat samalla tavoin kuin Suomi, eli ovatko eri maiden koronakuolinluvut toisiinsa nähden vertailukelpoisia?
– Toki maiden tilastointitavoissa on eroja. Siksi Suomen lukuja kannattaa verrata erityisesti muiden pohjoismaiden lukuihin. En epäile sitä, etteivätkö Tanska, Norja ja Ruotsi tilastoisi koronakuolemia yhtä luotettavasti kuin Suomi.
THL:n johtaja Mika Salminen sanoi keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Kuopiossa sunnuntaina, että koronakuolemia olisi todellisuudessa Suomessa vähemmän kuin Maailman terveysjärjestön (WHO) tilastot antavat ymmärtää. Kuva: Olli Waris / IS
Pandemian alkuaikoina koronakuolemia oli Suomessa Lehtosen mukaan keskimäärin vähemmän kuin muissa pohjoismaissa, mutta tänä syksynä tilanne on kääntynyt päälaelleen.
– Suomi meni koronakuolemissa hyvin samaa tahtia Norjan kanssa tämän vuoden alkuun saakka, mutta sen jälkeen Suomessa on ollut koronakuolemia moninkertaisesti.
WHO:n tilastoista käy ilmi, että Suomessa tilastoitiin koronakuolemia syys-lokakuussa vajaa sadasta vähän yli kahteensataan tapaukseen viikossa.
Tanskassa koronakuolemia taas on tilastoitu syksyn aikana tasaisesti alle 100 viikoittain. Norjassa viikkokohtainen luku on ollut syys-lokakuussa alle 50 tapausta.
Ruotsissakin koronakuolemia on tänä syksynä ollut Suomea vähemmän, vaikka koko epidemian ajalta Ruotsissa on tilastoitu noin kolminkertainen määrä koronakuolemia Suomeen verrattuna.
Lehtosen mielestä koronakuolemista ei kanneta Suomessa riittävästi huolta.
– Tosiasia on, että Suomessa ylikuolleisuus on noussut juuri suurin piirtein saman verran kuin koronakuolleisuus on lisääntynyt. Euroopankin tilastointiviranomaisten mukaan Suomessa on ollut tämän vuoden ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana noin 16 prosenttia enemmän kuin olisi odotettavissa.
Lehtonen ei osaa sanoa lukuarvioita siitä, miten suuressa osassa tilastoiduista koronakuolemista kuolinsyy olisi muu kuin korona, koska koronan ja kuolinsyyn välistä syy-seuraussuhdetta on usein vaikea osoittaa.
– Valitettavasti voidaan ihan varmasti todeta, että Suomessa on ollut tänä vuonna merkittävää ylikuolleisuutta, ja todennäköisin syy sille on korona.
Salminen sanoi myös seminaarissa, että koronasta on tullut tauti muiden joukossa ja virus on muuttunut aiempaa kevyemmäksi.
Lehtosen mukaan asiaa on kuitenkin vaikea varmuudella todentaa.
– Ongelma on, että koronatestausta on vähennetty Suomessa niin paljon, että meillä ei ole enää mitään käsitystä siitä, mikä on kuolemien osuus koronatartunnan saaneista, hän sanoo.
