Luna Suvanto, 9
Vaatteiden lämmittävä vaikutus perustuu siihen, että ne toimivat lämmöneristeenä eli johtavat huonosti lämpöä. Tällöin iholta siirtyy ulkoilmaan vähemmän lämpöä.
Kankaiden kyky eristää lämpöä syntyy niiden sisältämästä ilmasta. Kankaiden kuitujen väliin jää ilmataskuja. Villakankaan kuitujen kiharainen rakenne takaa, että se sisältää paljon ilmaa. Siksi se on vaatteissa hyvin lämmin materiaali.
Kun kankaat kastuvat, ilmataskut täyttyvät osin vedellä. Vesi ei ole ollenkaan hyvä eristemateriaali. Kastunut vaate ei yleensä eristä juuri lainkaan. Päinvastoin se tuntuu hyvinkin kylmältä, jota vielä veden vähittäinen haihtuminen lisää.
Villakuitu on kuitenkin materiaalia, joka imee kosteutta. Tällöin kuitujen välit jäävät kuiviksi ja siksi kangas toimii edelleen eristeenä.
Villan kosteuden imemisellä on myös pieni haittapuoli: Pesty villavaate kuivuu hitaasti, joten kuivaaminen pitää tehdä huolella.
Villakuitu on pääasiassa keratiinia eli sarveisainetta. Se on siis samaa ainetta kuin meidän hiukset ja kynnet.
Tom Kuusela
fysiikan yliopistotutkija
Turun yliopisto
Nallella on vakiintunut asema lelujen maailmassa. Kuva: Juha Salminen
Miksi useimpien lasten tärkein pehmolelu on juuri nalle? Miksi ei vaikka kissa tai koira?
Armi Saalasti, 10
Nallekarhu on ensimmäinen massamarkkinoille tuotu hahmolelu.
Sitä alettiin valmistaa joukoittain sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen presidentti Theodore Roosevelt kieltäytyi ampumasta metsästysmatkalla hänen eteensä tuotua karhua maaliskuussa 1902. Kansainvälisiin medioihin levinnyt tarina innoitti leluyrityksiä.
Nallella on sittemminkin ollut vahvat kytkökset mediaan. Se on innoittanut kirjailijoita ja siitä on kirjoitettu musiikkikappaleita ja tuotettu elokuvia.
Nallekarhuista onkin tullut valtavan suosittuja. Nallella on hyvin vakiintunut asema lelumaailmassa. Ei olekaan ihme, että se on edelleen lukuisten lasten lelu.
Jo useamman sukupolven suosimien nallekarhujen on huomattu tuovan turvaa ja luovan toivoa esimerkiksi terveyskriisien, sotien tai muiden vaikeiden aikojen keskellä.
Koronapandemian alkuaikoina sosiaalisessa mediassa levinnyt nallehaaste kertoi juuri luottamuksestamme nalleihin turvaleluina ja hyvän mielen lähettiläinä.
Nallet ovat irtautuneet alkuperäisestä esikuvastaan karhusta ja muuttuneet enemmän ihmisenkaltaisiksi, söpöstetyiksi ja lohtua tuoviksi hahmoiksi.
Kissoja, koiria ja muita oikeita eläimiä esittävät lelut ovat suosittuja. Niistä ei ole kuitenkaan muokkautunut vuosien saatossa yhtä laajasti markkinoituja ja ostettuja sekä suojelushahmomaisia kuin nalleista.
Katriina Heljakka
lelu- ja leikintutkija
Turun yliopisto
Jos avaruudessa on kaasua, ääniaaltoja voi periaatteessa edetä sielläkin. Kuva: Colourbox
Kuuluuko avaruudessa ääniä?
Topi Martikainen, 8
Suositussa sanonnassa sanotaan, että avaruudessa kukaan ei kuule huutoasi. Sanonta pitää yleensä paikkaansa.
Äänet ovat aaltoliikettä, jotka tarvitsevat jonkin väliaineen edetäkseen. Avaruudessa on hyvin vähän mitään hiukkasia eli väliaineena toimivaa ainetta. Se on lähes täydellinen tyhjiö.
Avaruudessa ääniaalto ei siis voi yleensä edetä eli siellä ei kuulu normaalisti ääniä. Olipa kyseessä huuto tai jokin muu ääni.
Yhdysvaltojen avaruusjärjestö Nasa on kuitenkin julkaissut Perseus-galaksijoukon keskellä sijaitsevan mustan aukon aavemaisia ääniä.
Sen ympärillä oli tarpeeksi kaasua ääniaaltojen edetä. Kun ääniaaltojen taajuutta nostettiin huomattavasti ja käsiteltiin muutenkin, me ihmiset pystyimme sitä kuulemaan.
Samankaltaisia ääniaaltojen kululle sopivia paikkoja voi olla siellä täällä muuallakin avaruudessa.
Emilia Kilpua
avaruusfysiikan professori
Helsingin yliopisto
Perseus-galaksijoukon mustan aukon ääniä voi kuunnella Nasan verkkosivulla.
Etanan tuntosarviin liittyvät alkukantaiset aivot. Kuva: Kalle Koponen / HS
Onko kaikilla eläimillä aivot päässä?
Sofia Nurmi 6
Eläimen päässä on yleensä aivot, mutta kaikilla eläimillä ei ole päätä.
Päättömillä eläimillä aivot ovat muualla, ja aivoja voi olla useita.
Esimerkiksi merissä ja järvissä elävällä meduusalla on pyöreä vartalo eli uimakello, jonka reunoille kiinnittyy kaikkialla pyyntilokeroita.
Uimakellossa on lisäksi kahdeksan pientä uloketta (rhopalium), joissa jokaisessa on silmä ja aivoja vastaava kertymä hermosoluja. Nämä vastaavat meduusan aivoja.
Jos eläimellä on pää, on siinä silmät tai muita aistinelimiä. Esimerkiksi etanalla on päässään kaksi paria tuntosarvia, ja niihin liittyvät hermosolmut eli alkukantaiset aivot. Tämän ansiosta etana näkee ja haistaa asioita.
Aivot ovat osa eläinten hermostoa. Aivot on se osa, johon tulee kuulo-, näkö-, haju- ja makuaistit, ja jossa ajattelu ja oppiminen tapahtuu. Koska aivot ovat niin tärkeät, suojaa niitä yleensä pääkallo.
Pää on kehittynyt alun perin suun ympärille. Koska eläimen on hyvä tietää mitä se laittaa suuhunsa, on sen ympärille kehittynyt aistit, kuten näkö ja haju.
Suvi Viranta
paleobiologian dosentti
Helsingin yliopisto
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
