Leijonien supertähti kohtasi kalareissullaan inhottavan näyn – ”Mihin tämä oikein päättyy?”

Teemu Hartikainen ajelee sähköpyörällä ja nauttii kalastuksesta. Valitettavasti hän on havainnut huolestuttavia merkkejä luonnossa liikkuessaan.

Lähes yhdeksän kautta KHL:ssä pelannut Teemu Hartikainen, 32, on kuin uudestisyntynyt mies. Hän on löytänyt perheelleen uuden, mieluisan kodin Sveitsin Genevestä aivan Ranskan rajan tuntumasta ja puhkuu energiaa raskaiden mutta menestyksekkäiden Venäjällä vietettyjen vuosien jälkeen.

– Elämänlaatuni on parantunut huomattavasti. Jaksan nyt paljon paremmin viettää aikaa perheeni kanssa, kun pitkiä pelireissuja ei ole eikä univelkaa pääse kertymään, vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Sveitsissä asuva Hartikainen kertoo iloisena.

KHL:ssä Hartikaisen vieraskiertueet kestivät jopa viikon, Sveitsissä vieraspeleistä palataan kotiin jo samana iltana. Pelimääräkin on maltillisempi.

– Henkisesti on paljon helpompi olla, kun ei tarvitse koko ajan olla lähtemässä johonkin vaan voin oikeasti olla kotona läsnä, Hartikainen sanoo.

Alppien äärellä sijaitsevassa Genevessä savolaisjässikkä onkin nyt ehtinyt nautiskella yhdestä ehdottomasta mielipuuhastaan: ulkoilusta.

– Venäjällä asuimme ydinkeskustassa, eikä siinä ollut luontoa lähellä. Lisäksi siellä kuljettaja vei joka paikkaan. Täällä en juuri edes käytä autoa, vaan ajelemme sähköpyörillä, Hartikainen kertoo.

Hartikaisen luontosuhde on poikkeuksellisen vahva. Kuopiolainen tunnetaan intohimoisena kalamiehenä ja metsästäjänä, joskin kiekkouran kiireet ovat verottaneet metsästysharrastusta.

– Kalastus on tullut ulkomailla asuessani entistä tärkeämmäksi harrastukseksi, kun en ole päässyt osallistumaan syksyn metsästyskauteen. Perhokalastuksesta saa onneksi aika samat asiat kuin metsästämisestä. Siinä pääsee oikeasti luontoon, Hartikainen sanoo.

Hän kertoo reissanneensa kalastamisen takia paljon:

– Esimerkiksi Kanadassa, Venäjällä ja Norjassa. Ensi kesänä olen lähdössä Grönlantiin. Avartaa maailmankatsomusta, kun pääsee eri maihin kalastamaan.

Kalareissuillaan, myös Suomessa, Hartikainen on valitettavasti havainnut ilmastonmuutoksen lohduttomat seuraukset. Luontoa rakastavana ihmisenä hän puhuu aiheesta vakavaan sävyyn.

– Olen tehnyt paljon havaintoja. Olen esimerkiksi huomannut, kuinka vesi on lämmennyt vesistöissä, joissa olen viettänyt elämäni aikana paljon aikaa. Suomessahan kosket ovat nykyään järjestään kalastukselta kiinni jo juhannuksena, kun veden lämpötila on noussut yli 20 asteen. Se on aivan uskomatonta, Hartikainen harmittelee.

– Vesillä olen myös huomannut, kuinka pelloilta ja soilta on alkanut tulla tavaraa järviin. Ei ole kivaa huomata, kun kirkasvetiset järvet alkavat tummua, hän sanoo.

Tämä kaikki on saanut Hartikaisen huolestumaan.

– Se pyörii jatkuvasti mielessä, että millaista täällä on lapsilleni, lapsenlapsille ja niin edelleen. Herättää paljon huolta, että mikä se lopputulema joskus on? Mihin tämä oikein päättyy?

Kiekkotähti on ajatellut lähtevänsä mukaan luonnonsuojeluhankkeisiin.

– Jos pysyn resurssieni ja kontaktiverkostoni turvin olemaan avuksi, niin se voisi olla erittäin hyvä juttu, Hartikainen sanoo.

Luonto on niin lähellä laitahyökkääjän sydäntä, että hän on jopa pyöritellyt ajatusta hypätä kiekkouran jälkeen täysin uuteen intohimoammattiin.

– Olen tosiaan perhokalastanut paljon ulkomailla, joten sinne voisi suunnitella jotain opashommia. Tai sitten Suomessa. Mutta voi olla, että haluan pitää tämän asian ihan vain harrastuksena, Hartikainen pyörittelee.

Vielä on tosin liian aikaista puhua Hartikaisen kanssa uranjälkeisestä elämästä, sillä viime kevään Leijonien tuplamestari on tällä kaudella pelannut huipputasolla Sveitsin pääsarjassa.

Tänä talvena Hartikaisesta on myös nähty aivan uudenlainen puoli. Mestarillisena kiekonsuojaajana tunnettu jässikkä onkin yhtäkkiä alkanut taikoa ällistyttäviä kikkavirityksiä, joita kiekkofanit ympäri maailmaa ihmettelevät sosiaalisessa mediassa.

Joulukuussa Hartikainen ällistytti Leijonien paidassa veikeällä rankkariyrityksellään ja kuukautta myöhemmin hän häikäisi Sveitsissä erikoisella jalkasyötöllään.

– Vaikka enemmän olen voimahyökkääjä, niin olen aina tykännyt kikkailla. Tiedän etten ole pehmeäkätisin, mutta pidän silti itseäni pihapelaajana. Olen opetellut kikkoja jonkin verran valmiiksi, ja nyt kun ura alkaa kääntyä loppupuolelle, niin mitä niitä enää säästelemään. Eipähän ainakaan jää harmittamaan uran jälkeen, Hartikainen naurahtaa.

– Jos sopivia paikkoja tulee eteen, niin kikkoja on pankissa vielä lisää, hän lupaa.

Hartikainen on usein kertonut tahtovansa päättää uransa Kuopiossa kasvattajaseuransa KalPan paidassa. Hän on myös seuran osaomistaja. Vaikka loppusuora alkaa häämöttää, Suomeen paluu ei välttämättä tapahdu vielä ensi kaudella.

– Isompi lapsi ei vielä ensi syksynä menisi suomalaiseen kouluun, joten tavallaan tässä on vielä ”vuosi aikaa”. Voi hyvin olla, että ensi kauden olen vielä Sveitsissä, mutta unelmana olisi vielä pelata Kuopiossa, hankkia menestystä ja lopettaa siellä, Hartikainen sanoo.

– Paljon riippuu siitäkin, miten kroppa kestää.

Hartikainen ilmoittaa olevansa erittäin innostunut edustamaan Leijonia jälleen kevään kotikisoissa. Tuplamestarin maha ei ole vielä maajoukkuemenestystä täynnä.

– Kotikisat kiinnostavat ehdottomasti. Juuri sellaisten pelien takia olen aina harjoitellut.