Kuinka lentoala on toipunut koronapandemiasta? Muun muassa sitä pohditaan tämän viikon Markkinaraati-ohjelmassa.
Suomen lentokenttien matkustajamäärät eivät Tilastokeskuksen tilastojen mukaan ole vielä palautuneet koronaa edeltävän vuoden 2019 lukemiin.
”Eivät matkustajat pysyvästi ole kadonneet lentokoneista, vaan halua matkustaa on. Suomen lentokentillä näkyvät Aasian maiden hitaasti poistuneet rajoitukset, Kiinan edelleen jatkuneet rajoitukset ja totta kai Venäjän ylilentokielto”, pohtii finanssineuvos Minna Pajumaa valtion omistajaohjausosastolta.
Finnairin myyntijohtajan Mikko Turtiaisen mukaan yhtiö lentää tällä hetkellä 90 kohteeseen, kun vuonna 2019 kohteita oli noin 120.
Turtiainen toteaa elpymisen merkkejä nähdyn vahvasti menneenä kesänä. Elpymisen kausi onkin vielä suhteellisen lyhyt, mutta Turtiainen uskoo tänä talvena Lappiin suuntautuvien matkustajamäärien olevan vahvoja.
”Nämä lainalaisuudet on hyvä pitää mielessä”
Pientä turbulenssia lentoalalla voi kuitenkin olla jälleen edessä, sillä inflaatio jyllää ja talouteen povataan taantumaa.
”Totta kai inflaatiolla on vaikutus kuluttajien ostovoimaan, ja kuluttajien ostovoima heijastuu puolestaan kulutuskysyntään. Nämä lainalaisuudet on hyvä pitää mielessä silloin, kun matkailun kehitystä pohditaan”, Business Finlandin palvelualuejohtaja Paavo Virkkunen sanoo.
Hän kuitenkin jatkaa, että tulevan talven osalta indikaattorit näyttävät tällä hetkellä kohtuullisen hyviltä.
”Kysyntä Suomeen vuoteen 2019 verrattuna on vain noin 20 prosenttia miinuksella. Käyttöasteet ovat kasvamassa ja se on taas lentoyhtiöliiketoiminnan perusindikaattoreiden näkökulmasta hyvää hyvä uutinen”, Virkkunen sanoo.
Inflaation ja mahdollisen taantuman vaikutukset kulutuskysynnän kehittymiseen jäävät Virkkusen mukaan kuitenkin nähtäväksi.
Vaikea yhtälö
Energia on tänä vuonna kallistunut voimakkaasti. Esimerkiksi Finnairin polttoainekulut 4,5-kertaistuivat tammi–syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Turtiaisen mukaan polttoaineen korkea hinta korostuu kaukolennoissa. Finnair joutuu esimerkiksi Tokion-lennoillaan kiertämään Venäjän ilmatilan joko etelän tai pohjoisen kautta, mikä tarkoittaa huomattavasti pidempään lentämistä kuin suoraan Venäjän ilmatilan läpi lentäessä.
”Polttoaineen kohonneella kustannuksella tämä on tietysti vaikea yhtälö, mutta me katsomme kovasti kannattavaa lentämistä. Meidän pitää lentää ja toimia niillä markkinoilla, jotka ovat avoinna ja mahdollistavat kannattavaa lentämistä. Pitää muistaa, että rahdin ja matkustajamäärien yhdistelmästä tulee lennon kokonaistuotto, joka on meille tärkeä”, Turtiainen sanoo.
Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.
