Tuoreessa tutkimuksessa laskettiin työstä poissaoloon liittyvät kustannukset vuosina 2012–2020 suhteessa liikunnan määrään.
Oulun ja Jyväskylän yliopistojen ja ODL Liikuntaklinikan uusi tutkimus tuo uutta tietoa liikkumattomuuden kustannuksista. Sen mukaan liikkumattomuus maksaa työntekijälle keski-iästä eläkeikään asti jopa tuhansia euroja.
– Keskeinen havainto oli, että mittausmenetelmästä riippumatta vähemmän liikkuvilla oli keskimäärin korkeammat kustannukset verrattuna enemmän liikkuviin, päätutkijana toiminut Jaana Kari kertoo.
Tutkimuksessa laskettiin työstä poissaoloon liittyvät toteutuneet kustannukset vuosina 2012–2020. Sen lisäksi tehtiin ennusteita kustannuksista tutkittavien luonnolliseen eläkeikään asti.
Tulosten mukaan terveyden kannalta liian vähän liikkuvan kustannukset ovat keski-iässä ovat vuositasolla 200–500 euroa suuremmat kuin riittävästi liikkuvalla.
Toteutuneissa kustannuksissa ero vuosina 2012–2020 paljon liikkuvan ja vähän liikkuvan välillä oli keskimäärin 4300 euroa.
– Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 480 euroa. Mikäli kustannukset laskettiin eläkeikään asti, ero paljon liikkuvan ja vähän liikkuvan välillä oli yhteensä jo lähes 9000 euroa.
Poissaolot maksavat myös yhteiskunnalle ja työnantajille
Kustannuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi yksilön menettämiä ansiotuloja, jotka ovat seurausta pitkistä sairauspoissaoloista tai työkyvyttömyyseläkkeistä.
– Nyt julkaistussa tutkimuksessa uutta on, että kustannukset laskettiin hyödyntäen yksilötason tietoa niin liikkumisesta kuin työstä poissaoloista. Tutkimus tuo mukaan yksilön oman näkökulman, Kari kertoo.
Yksilötason kustannusten ohella työstä poissaoloista aiheutuu kuluja myös työnantajalle ja yhteiskunnalle.
Tutkimus on osa SEPAS-hanketta, jossa selvitetään vähäisen liikkumisen ja paikallaanolon kustannuksia yhteiskunnalle, työnantajalle ja yksilölle. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Oulun yliopisto, ODL liikuntaklinikka sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu.
Hankkeessa on yhdistetty väestöpohjainen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineisto rekistereistä kerättyyn yksilötason tietoon suorista (terveyspalveluiden käyttö) ja epäsuorista (ansiotulot, työstä poissaolo) kustannuksista. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tutkimustulokset julkaistiin kansainvälisessä liikuntalääketieteen lehdessä Medicine and Science in Sports and Exercise.
