Suomen Nato-prosessi nousi isoksi puheenaiheeksi Linnassa. Kunnioitus Suomen puolustuspolitiikan historiaa kohtaan korostui, kun entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn asteli ensimmäisenä kättelyvuoroon.
Veera Paananen HS, Elina Nissinen HS
”Se oli demokratian riemuvoitto. Tarkoitan tietysti Nato-jäsenyyttä.”
Näin sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö itsenäisyyspäivän iltana Presidentinlinnassa toimittajien edessä. Niinistö kiitti Suomen poliittista johtoa ja kaikkia puolueita yhteistyöstä ja ripeydestä Nato-päätöksessä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Suomen Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka nousivat isoksi puheenaiheeksi Linnan juhlissa muutenkin – kuten jo etukäteen odottaa saattoi.
Lue lisää: Petteri Orpo: ”En vuodata kyyneliä, jos hallitus kaatuu”
Lue lisää: Uusiokäytettyjä pukuja, kimallusta ja kirkkaita värejä – HS seuraa pukuloistoa
Itsenäisyyden arvo on Ukrainan sodan myötä kasvanut, presidentti sanoi.
”Usein käy niin, että kun joku on uhattuna, kuten Ukrainassa nyt, niin se osoittautuu entistä arvokkaammaksi.”
Yleisradion haastattelussa Niinistö totesi, että taistelut Ukrainassa tulevat valitettavasti vaatimaan vielä paljon uhreja. Presidentti sanoi toivovansa Ukrainalle samanlaista tulevaisuutta kuin Suomessa on sotien jälkeen ollut.
Sauli Niinistö ja Jenni Haukio Presidentinlinnassa toimittajien edessä. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS
Suomen turvallisuuspolitiikan perusta pysyy samanlaisena Nato-jäsenyyden jälkeenkin, Niinistö sanoi Ylen toimittajille.
”Voimme toki tuntea itsemme paljon turvallisemmaksi nyt”, hän lisäsi.
Presidentti loi suomalaisiin uskoa Ukrainan kriisin ja energiakriisin keskellä sanomalla, että suomalaisilla on taito venyä.
”Luotan vahvasti yksilöihin. Ja yksilöt yhdessä, siten pidämme suomalaisen yhteiskunnan vahvana”, Niinistö sanoi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kuvaili Suomen ”Nato-junan kulkevan hyvin”. Uusia uutisia Nato-ratifiointien etenemisestä ei kuitenkaan ollut kerrottavaksi. Unkarin ja Turkin ratifiointia odotetaan yhä, eikä Turkin aikataulusta ole mitään tietoa.
Kaikkonen kertoi tavanneensa illan aikana Ukrainan suurlähettilään, jolle toivotti voimaa.
”Valitettavasti sota näyttää jatkuvan pitkään”, Kaikkonen sanoi.
Suomen turvallisuuden suhteen hän oli luottavainen.
”Uskallan sanoa, että olemme tehneet ratkaisuja, joiden myötä olemme turvassa ja voimme nukkua yömme rauhassa”, Kaikkonen totesi.
Kunnioitus Suomen puolustuspolitiikan historiaa kohtaan näkyi heti Linnan juhlien alussa. Ensimmäisenä vieraana linnaan asteli entinen puolustusministeri Elisabet Rehn (r).
Rehnin johdolla Suomen ilmavoimille hankittiin 1990-luvulla Yhdysvalloista ensimmäiset Hornet-hävittäjät. Rehnin puolustusministerikaudella myös naisten vapaaehtoinen varusmiespalvelu nostettiin julkiseen keskusteluun. Mahdolliseksi se tuli vuonna 1995.
”Se olisi saanut mennä vielä nopeammin eteenpäin. Olen mankunut koko ajan, että yleinen asepalvelu pitää saada kaikille”, Rehn sanoi toimittajille Linnaan saapuessaan.
Kulunut vuosi on ollut Rehnin mukaan järkyttävä. Hän muistutti, että vaikka inflaatio laukkaa ja elinkustannukset nousevat, se on se hinta, jonka suomalaiset maksavat Ukrainan rinnalla seisomisesta ja Venäjän vastustamisesta.
Naton puolesta Rehn kertoi puhuneensa vuodesta 1994 saakka.
”Olisi sekin voinut vähän nopeammin edetä.”
Lue lisää: Elisabeth Rehn oli Linnan juhlien ensimmäinen vieras: Tykkejä tärkeämpää turvallisuutta on, että nuoret pärjäävät, hän sanoi
Entinen puolustusministeri Elisabet Rehn oli Linnan juhlien ensimmäinen vieras. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Linnan kutsuvieraslistalla oli myös muun muassa Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori, pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö Martti J. Kari.
Kari toisti juhliin mennessään kantansa siitä, että Venäjän toimiin olisi pitänyt herätä jo vuosia aiemmin. Karin mielestä Vladimir Putinin puhe turvallisuuskonferenssissa Münchenissä vuonna 2007 oli käännekohta, jolloin Suomessa ja muualla maailmassa olisi pitänyt havahtua Putinin aikeisiin.
”Georgian sota jo näytti, mitä ne suunnittelevat. Meillä sanotaan, että turvallisuustilanne on muuttunut, mutta se muuttui jo vuonna 2007 Münchenissä.”
Sinisilmäisyys on onneksi vihdoin väistynyt, Kari sanoi.
”Nyt mennään Natoon ja hankitaan aseita.”
Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori, pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö Martti J. Kari ja puolisonsa Niina Kari. Kuva: Jussi Helttunen / IS
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola rauhoitteli suomalaisia Nato-jäsenyyden suhteen. Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen jäsenyyttä.
”Kyllä Budapestista ja Ankarasta hyväksynnät tulevat jonain päivänä. Tärkeintä on, että olemme lännessä kiinni”, Aaltola sanoi.
Aaltolan mukaan Suomi on jo käytännössä liittoutunut, vaikka kahden maan ratifiointeja odotetaan vielä. Aaltola sanoo, että Suomi voi tällä hetkellä keskittyä menemään ”täydellä höngällä” kohti Natoa.
”Ukraina on opettanut sen, että hädän hetkellä apua tarvitaan.”
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja puoliso Kirsi Aaltola saapumassa Linnan juhliin. Kuva: Jussi Helttunen / IS
Ukrainan sodan myötä poliisillekin on tullut uusia tehtäviä, kertoi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
”Tiedustelukoneistomme on viritetty hybridiuhkia varten”, hän sanoi.
Kolehmaisen mukaan sota on osoittanut, että turvallisuustilanne voi muuttua päivissä.
”Tässä ajassa keskuudessamme on voimia, jotka haluavat horjuttaa yhtenäisyyttä. Jokainen voi tehdä sen eteen työtä, että torjuisimme hankaluuksia ja vaikeita aikoja yhdessä.”
Myös viime vuosien toinen suuri kriisi, koronaviruspandemia, näkyi Linnan juhlissa. Kutsuvieraslistalla oli odotetusti muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) entinen terveysturvallisuudesta vastaava johtaja Mika Salminen.
Salminen arvioi, että suomi pärjäsi koronan hoidossa ”keskiarvoa paremmin”.
”Vaikka itse olen sitä vähän huono arvioimaan”, hän sanoi.
Vuosien aikana koronatoimet aiheuttivat sekä kansalaisissa että poliitikoissa erimielisyyttä. Paljon keskustelua on herättänyt THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) keskinäiset näkemyserot tautitilanteen vakavuudesta eri aikoina.
Salmisen mukaan erimielisyydet kuuluvat näin perustavanlaatuiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
”Ihmeellistä olisi, jos olisimme olleet kaksi vuotta kriisissä ja mitään riitoja ei tulisi.”
Salminen kiitteli presidenttiä siitä, että tämä oli kutsunut useita terveydenhuollon ammattilaisia ensimmäisiin pandemian jälkeisiin Linnan juhliin.
THL:n Mika Salminen ja puoliso Thean Linnan juhlissa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
