Listasimme 30 sanaa, joita nykynuoret eivät tiedä – jos tiedät kaikki, olet entinen nuorisolainen

Hei aikuinen! Jos nuorisolaisten käyttämät uudissanat aiheuttavat harmaita hiuksia ja hämmennystä, tämä juttu saa sinut tuntemaan olosi kotoisaksi. Listasimme 30 sanaa, jotka olivat aiemmin yleisiä, mutta ovat nykynuorille hepreaa.

Me Naiset julkaisee uudelleen kiinnostavimpia juttujaan. Tämä on yksi niistä.

Lit! Sus! Lowkey! Legit!

Suomalaisten arkikieleen tulvii uusia sanoja niin jatkuvalla syötöllä, ettei perässä tahdo pysyä. Uudissanat ja trenditermit kulkeutuvat meille usein englannin kielestä ja sosiaalisesta mediasta.

Lue lisää: Tunnistatko nämä 9 sanaa? Keräsimme vierasperäisiä ilmauksia, joista moni entinen nuori on kerrassaan kujalla

Teini-ikäiset ja parikymppisetkin omaksuvat sanat usein nopeasti ja vaivattomasti, mutta jos omista nuoruusvuosista on vierähtänyt tovi, voi tilanne olla toinen. Sillä hetkellä, kun keski-ikäinen vihdoin oppii, mitä boomer tarkoittaa, sana onkin jo kadonnut käytöstä ja muuttunut noloksi termiksi.

Mutta näin on ollut aina – kieli muuttuu, sanat tulevat ja menevät. Oiva todiste tästä on se, että suomen kielessä on lukuisia, aiemmin laajasti käytettyjä ja muodikkaita sanoja, joiden merkitystä tämän hetken nuorisolaiset eivät välttämättä tiedä.

Listasimme alle 30 sanaa ja termiä, jotka ovat todennäköisesti hepreaa nykyteineille. Lupaamme, että alla oleva lista aiheuttaa lämpimän läikähdyksen nuoruusiän ylittäneen sydämessä!

P.s. Jos kotoasi löytyy nuorisolainen, voit lukea listan ääneen ja testata, kuinka monta sanaa hän tietää. Veikkaamme, ettei kovin montaa.

1. Lähteä kartsalle. Jos vanhempi kysyy teiniltä, että ”meinaatkos lähteä tänään kartsalle”, saa hän vastaukseksi todennäköisesti kummastuneen katseen. Kyse ei suinkaan ole Kartsa-nimisestä tyypistä, vaan kartsalle lähdetään, kun suunnataan kaupungille ihmisten ilmoille.

2. Juppi oli 80-luvulla yhtä yleinen sana kuin nykyinen Veeti tai jo vanhahtava Jonne. Jupit olivat koulutettuja, muodikkaita ja menestykseen tähtääviä kaupunkilaisnuoria. Juppi tulee englannin sanasta yuppie eli young urban professional.

3. Virityskuvaa näytettiin televisiossa ennen varsinaisen ohjelmalähetyksen alkua. Sen avulla telkkarin käyttäjä saattoi säätää tv-kuvan värikylläisyyden, valoisuuden ja kontrastin mieleisekseen.

4. Styylata eli seurustella. Stadin slangista peräisin olevaa sanaa ei juuri enää kuule. Nykyään deittaillaan, seurustellaan tai ihan vain ollaan yhdessä.

5. Riiata. Ennen styylaamista riiattiin, eli kosiskeltiin tai piiritettiin jotakuta lähemmän tutustumisen toivossa.

6. Kosla on niin ikään slangitermi autolle, usein huonokuntoiselle sellaiselle.

7. Paplarit eli papiljotit saattavat nekin olla zetalaisille tuntemattomia. Nykyään hiukset voi kihartaa jos jonkinlaisella vekottimella, mutta ennen kutrit saatiin kuosiin paplareiden avulla.

8. Piirtoheitin on laite, jolla voi heijastaa kalvoilta kuvia ja tekstiä yleisölle. Vielä 2000-luvun alussa jokaisessa luokkahuoneessa oli piirtoheitin, mutta sittemmin ne on korvattu älytauluilla. Piirtoheittimen edeltäjä oli tietysti liitutaulu.

9.–11. Paakari on vanhahtava sana leipurille. Se tulee ruotsin sanasta bagare. Samankaltaisia, nykyään harvemmin kuultuja ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi lahtari (teurastaja, ruots. slaktare) sekä kolari (nuohooja, ruots. kolare).

12. Puhelinkioskeja ei nykyään tarvita, kun jokaisen taskussa on oma puhelin. Jos muinaisessa maailmassa halusi tien päällä ollessaan soittaa kotiin, piti etsiä puhelinkioski eli julkisella paikalla oleva maksullinen puhelinkoppi.

13. Holotna. Slangisanojen lisäksi monet murreperäiset sanat lienevät Z-sukupolvelle melko tuntemattomia. Sellainen on esimerkiksi holotna, joka tarkoittaa kylmää. Sana on peräisin venäjän holodnyi-sanasta.

14.–16. Muita venäjän kielestä periytyneitä, nykyään harvemmassa käytössä olevia sanoja ovat esimerkiksi kasku (hauska kertomus tai vitsi), lavitsa (penkki) sekä murju (ahdas ja pimeä mökki).

17. Rokulipäivää vietetään, kun pidetään omaa lomaa eli jäädään pois töistä vaikkapa nukkumisen, krapulan tai muun syyn vuoksi.

18. Talonmies. Nykyään taloyhtiöiden kiinteistöistä huolehtivat huoltoyhtiöt ja isännöitsijät, mutta ennen vanhaan pihoilla pyörivät talonmiehet. Talonmies huolehti kiinteistön ja piha-alueiden kunnossapidosta ja huoltotöistä. Yleensä hän myös asui hoitamassaan kiinteistöissä. Talonmies oli kunnioitettava hahmo, jota lapset saattoivat hieman pelätä tai kiusata.

19.–20. Purtsarit ja holtsut ovat molemmat kenkiä. Purtsarit eli purjehduskengät olivat muodissa 80-luvulla. Holtsut eli hollannikkaat ovat toinen nimi puukengille. Puukengät taas ovat tulossa muotiin tänä kesänä.

Lue lisää: 8 tyylitäydennystä, joita himoitsemme kesää odotellessamme: Näihin asusteisiin ihastuu!

21. Markan kellutus. Tämä taloustermi tuskin avautuu nykyteineille ilman selitystä. Aiemmin Suomessa käytettiin yleisesti devalvointia, joka tarkoittaa valuutan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. Mahdollisuus devalvointiin poistui syksyllä 1992, jolloin markka päästettiin kellumaan, eli sen arvo määräytyi vapaasti valuuttamarkkinoilla.

22. Astalo on esine, jota ei ole valmistettu aseeksi, mutta sitä tilapäisesti käytetään lyömäaseen tavoin.

23. Savikiekko eli virallisemmin gramofoni- tai sellakkalevy on äänilevyn varhainen formaatti. Savikiekoilta kuunneltiin musiikkia aina 1960-luvulle saakka, jolloin sen korvasi PVC-muovista valmistettu vinyylilevy.

24. Ajastaika on vanha itämerensuomalainen sana, joka tarkoittaa vuodenkiertoa.

25.–26. Lerppu ja korppu olivat tiedon tallennukseen käytettäviä levykkeitä, USB-tikkujen ja pilvipalvelun esi-isiä. Korppu oli 3,5-tuumainen levyke, lerpuiksi kutsuttiin isompia, 8- ja 5¼ -tuuman levykkeitä. Arkikielessä molempia kutsuttiin myös disketeiksi.

27. Olla puilla paljailla tarkoittaa sitä, että joku on täysin varaton eli rahaton.

28. Perunannostoloma. Nykyään koululaiset viettävät syyslomaa, mutta 1940–1960-luvuilla se tunnettiin nimellä perunannostoloma. Silloin lapsukaiset auttoivat maatiloilla perunannostossa tai vaikkapa sienestyksessä ja marjastuksessa. Kaupunkilaislapsetkin saattoivat suunnata maaseudulle sukulaisperheiden avuksi.

29. Ynseä. Monet tavalliset mutta nykyään kieltämättä harvemmin kuullut sanat ovat nykynuorille tuntemattomia, kirjoitti äidinkielen opettaja Elsa Hartman taannoin Kotimaisten kielten keskuksen blogikirjoituksessa. Sellainen on esimerkiksi ynseä, joka tarkoittaa epäystävällistä, tylyä tai töykeää.

30. Höveli. Myös höveli saattaa olla nuorille vieras sana. Kun joku on hövelillä tuulella, hän on avulias, kohtelias tai ystävällinen.

Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisten sivuilla maaliskuussa 2022.

Lue lisää: Muistatko nämä 13 ääntä? Listasimme ihanan nostalgiset äänet, joista nollarin lapsilla ei taida olla aavistustakaan

Lue lisää: 12 kysymystä paljastaa, oletko ”woke” vai rehellisesti keski-ikäinen – testaa, tunnetko nuorison käyttämät sanat

Lue lisää: Valitse ruuat seitsemän ruokalajin illalliselle – kerromme, mikä on henkinen ikäsi