Lukijan mielipide | Peruskoulun opetussuunnitelma on mainettaan parempi

Opettajat tarvitsevat työrauhaa laadukkaan opetuksen toteuttamiseen.

Viime viikkoina käyty keskustelu suomalaisesta peruskoulusta vaatisi enemmän arviointi- ja tutkimustyöhön perustuvaa kokonaiskuvaa. Keskustelun luonne näyttää hyvin mustavalkoiselta ja ongelmien maalailussa on näkyvissä populistisia kärjistyksiä. Ei ole perusteltua väittää, että suomalainen peruskoulu olisi kriisissä.

Vuonna 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma on kehittänyt koulutyötä pääasiassa hyvin ja tarkoitettuun suuntaan.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2016–2020 valtakunnallisesti kattavan ja perusteellisen opetussuunnitelma-arvioinnin. Siihen osallistettiin laaja joukko opetuksen järjestäjiä, kouluja ja opettajia. Arviointi sisälsi kouluvierailuja, joissa koulujen henkilöstöä haastateltiin ja koulutyötä seurattiin.

Arvioinnin keskeinen tulos on, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti kuntatasolla tehty valmistelu ja käyttöönotto on onnistunut kokonaisuutena hyvin, vaikka perusteiden laajuus ja monitahoisuus merkitsi aiempiin perusteisiin verrattuna suurempia haasteita. Koulujen kehittämismyönteinen ilmapiiri, osallistuminen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö lisäävät paikallisen opetussuunnitelman valmistelu- ja käyttöönottoprosessien onnistumista.

Koronaviruspandemia ja terveysturvallisuussuositukset ovat hidastaneet kouluissa opetussuunnitelman mukaista työskentelyä. Suositukset vaikuttivat suuresti sellaisiin opetusjärjestelyihin, jotka ovat uudistuneen opetussuunnitelman ja oppimiskäsityksen kannalta keskeisiä. Yhdessä oppiminen sekä vuorovaikutus oppijoiden, koulun henkilöstön ja oppimisympäristöjen kanssa oli hankalaa. Myös oppilaiden mahdollisuudet oman oppimisen, kokemusten ja tunteiden reflektointiin olivat etäpainotteisessa opetuksessa rajalliset.

”

Opetussuunnitelman tulee olla elävä asiakirja.

Opetussuunnitelman tulee olla elävä asiakirja. Opetuksen laadun varmistamiseksi on tärkeää, että opetuksen järjestäjät ja koulut palaavat opetussuunnitelman pariin säännöllisesti. Tässä työssä voidaan hyödyntää esimerkiksi kehittävää arviointia, jossa toiminnan arvioinnin vaiheet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne jo itsessään tuottavat oppimista, tiedon jakamista ja yhteisen ymmärryksen vahvistamista.

Joissakin puheenvuoroissa on jo kyselty opetussuunnitelman perusteiden uudistamisprosessin aloittamista. Arvioinnit ja tutkimukset korona-ajan vaikutuksista koulujen arkeen osoittavat, että kehittämistyössä tulee olla hengähdystauko. Ukrainaan kohdistuva hyökkäyssota ja siitä aiheutunut energiakriisi koettelevat opetuksen järjestäjiä, kouluja ja perheitä. Myös sote-uudistus vaikuttaa kunta- ja koulutyöhön laajasti muun muassa opiskeluhuollon näkökulmasta.

Karvin opetussuunnitelma-arvioinnin tulokset osoittavat, että opettajat tarvitsevat työrauhaa laadukkaan opetuksen toteuttamiseen. Nykyisillä perusteilla ja opetussuunnitelmilla kyllä pärjätään, jos kunnissa päivitetään paikallisia opetussuunnitelmia arviointien avulla ja opettajien täydennyskoulutukseen varataan resursseja.

Jos uudistuksia kaivataan, niin nykyinen perusopetuslaki vuodelta 1999 olisi pikemminkin otettava perusteellisen uudistamisen kohteeksi. Vasta lainsäädännön kokonaisuudistuksen jälkeen olisi uusien opetussuunnitelmien perusteiden valmistelun aika.

Salla Venäläinen

yksikön johtaja

Jaana Saarinen

johtava arviointiasiantuntija

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)

Peter Johnson

kouluneuvos, ops-arviointityöryhmän puheenjohtaja 2016–2020

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.