Lukijan mielipide | Seksuaalikasvatus on helppo ratkaisu seksuaaliseen yksinäisyyteen

Seksuaalikasvatuksen avulla voidaan muun muassa vahvistaa itsetuntoa ja lisätä tietoa erilaisista seksuaalisuuden toteuttamisen tavoista.

Bioetiikan ja yhteiskuntafilosofian tutkijatohtori Joona Räsänen kuvasi (HS Vieraskynä 28.1.) erityisesti syrjäytyneiden nuorten miesten vaikeutta löytää seksikumppaneita ja siitä seuraavia ongelmia. Räsäsen mukaan helppoja ratkaisuja seksuaaliseen yksinäisyyteen ei ole. Kasvatustieteen näkökulmasta asia näyttää juuri päinvastaiselta. On olemassa hyvin helppo ratkaisu, joka on peräti täysin alikäytetty: laadukas seksuaalikasvatus.

Sexpo-säätiön mukaan seksuaalikasvatuksen tarkoituksena on ”tuottaa kaikenikäisille valmiuksia seksuaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä omaehtoiseen ja turvalliseen toimintaan”. Seksuaalikasvatuksen avulla voidaan vahvistaa itsetuntoa, lisätä tietoa erilaisista seksuaalisuuden toteuttamisen tavoista, kertoa riskeistä ja niiltä suojautumisesta sekä opettaa tapoja puhua seksuaalisuudesta avoimesti ja neutraalisti. Kaikki tämä edesauttaa seksuaalisen hyvinvoinnin lisääntymistä ja niin halutessaan kumppanin löytymistä.

Peruskoulussa seksuaalikasvatus sisältyy terveystiedon oppiaineeseen. Teoriassa kaikki suomalaiset lapset saavat siis perustason seksuaalikasvatuksen koulussa. Käytännössä taso kuitenkin vaihtelee koulusta ja opettajasta riippuen. Myöskään aiempina vuosina ymmärrys ihmisen seksuaalisuudesta ja sitä kautta seksuaalikasvatuksesta ei ole ollut samalla tasolla kuin nyt.

Apua on kuitenkin saatavilla myös myöhemmin elämässä. Seksuaalinen yksinäisyys, seuranhaku ja tyydyttävä seksielämä ovat seksuaalineuvojien ja -terapeuttien osaamisen ytimessä. Ammattilaisen kanssa voidaan vaikka yhdessä laatia Tinder-profiilia ja pohtia, mistä ja miten itselle mieluista seuraa voisi lähteä etsimään. Osittain seksikumppanin haluaminen saattaa johtua myös yhteiskunnan heteronormista, jossa naisen ja miehen välinen seksuaalis-romanttinen suhde nähdään kaikkia muita elämäntapoja toivotumpana, luonnollisempana ja parempana. Seksuaalineuvojan tai -terapeutin kanssa voidaan purkaa ihmissuhteisiin liittyviä normeja ja miettiä, miten omaa seksuaalista hyvinvointia voisi vahvistaa myös ilman kumppania.

Seksuaalikasvatus ei tietenkään voi kokonaan ratkaista seksuaalista yksinäisyyttä. Lisäksi tarvitaan rahaa mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoon, jotta kynnys hoitoon hakeutumiseen ja pääsyyn laskee mahdollisimman alas, sekä yleisesti yhteiskunnallista eriarvoisuutta vähentäviä toimia. Parhaiten ja huonoiten yhteiskunnassa pärjäävät ovat miehiä. Muistetaan nämä, kun äänestetään kevään eduskuntavaaleissa.

Emmi Liukkonen

kasvatustieteen ylioppilas

Joensuu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.