Main ContentPlaceholder
Mielipide|Lukijan mielipide
Kalat aistivat kipua kuten muut selkärangalliset eläimet.
Pyydystetty kuha päästetään takaisin järveen. Kuva: Henna Siponen / Jämsän Seutu
Vanhankaupunginkosken padon purkamista ajavat käyttävät eläinsuojelullisena argumenttina sitä, että kalat vahingoittuvat kolhiintuessaan joen länsihaaran patoon. Tästä tosin ei ole mitään todisteita. Sen sijaan taimenet nousevat hyvin joen itäistä haaraa pitkin, ja näin Vantaanjoki onkin Suomenlahden paras taimenjoki. Suvannossa harrastetaan vastuullista kalastusta ja muun muassa lapsille opetetaan onkimista ja kalojen hankkimista syömistä varten.
Samat ”luonnonsuojelijat” harrastavat viihdekalastukseksi mainittua catch and release -pyydystämistä, jota muun muassa Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto (SEY) pitää eläinrääkkäyksenä. Siinä ensin uuvutetaan vastaan taistelevat kalat, nostetaan ne ylös vedestä ja päästetään takaisin.
Koukut vaurioittavat kalojen ruoansulatuselinten alkuosaa. Uusien tutkimusten mukaan kalat aistivat kipua kuten muut selkärangalliset eläimet. Kansanvälisen tutkimusten mukaan näiden kalojen kuolleisuus on korkea, luvut vaihtelevat viidestä 40 prosenttiin paljolti riippuen siitä, miten kaloja kohdellaan. Erään meta-analyysin mukaan 18–20 prosenttia kaloista menehtyy.
Tiedossani on yksi suppea suomalainen tutkimus, jonka mukaan vain noin 70 prosenttia kuhista selvisi vaurioitta, loput joko kuolivat tai vahingoittuivat. Nämäkin 70 prosenttia kaloista siis kokevat stressiä ja aistivat kipua pyydystämisen aikana ja useat kalat myös sen jälkeen. Mainittakoon, että tämä kalastusmuoto on kielletty Saksassa, Sveitsissä ja osassa Yhdysvaltoja.
Valtioneuvosto on äskettäin antanut eduskunnalle esityksen uudistetusta eläinsuojelulaista. Siinä on maininta: ”Eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen. Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa.” Selvästi sanottu.
Reijo Pekanpalo
filosofian maisteri, biologi, Vantaa
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
