Lukijan mielipide | Ylioppilaskirjoituksista voidaan hyvin luopua

Kirjoituksiin käytettävän ajan voisi käyttää tavalliseen opiskeluun ja asioiden äärellä pysähtymiseen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) ehdotti lukiolaisten alati lisääntyvän uupumisen hoidoksi ja lääkkeeksi ylioppilaskirjoituksista luopumista. Ministerin ehdotusta voi pitää paitsi tarpeellisena myös raikkaana.

Ehdotukselle ei juuri lämmetä. Päinvastoin ministerin ideaa pidetään keskustelupalstoilla kummallisena, suomalaista koululaitosta rapauttavana toimintana. Varoittavana esimerkkinä pidetään Ruotsia, jossa ylioppilaskirjoituksista luopuminen on nähty läntisen naapurimaamme koululaitoksen tuhoajana. Unohdamme vain, että ilman ylioppilaskirjoituksia Ruotsi on kivunnut yliopistojen rankinglistoilla parillakin yliopistolla maailman listalla sadan parhaan joukkoon.

Ministerin ehdotus on torjuttu myös vetoamalla tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Ylioppilaskoe kun on menettely, jossa pärstäkerroin ei vaikuta lukion päättävän arviointiin ja arvosanoihin. Totta, mutta tässä unohdetaan se, että opettajalla on suuri vaikutus oppimiseen. Ja opettajat ovat erilaisia. Mikäli kaikki saisivat samanlaista opetusta, yhteinen päättökoe olisi perusteltu.

Ministerin Honkosen ajatuskulkua on ihmetelty myös siksi, että juuri kun yliopistojen opiskelijavalinnassa on sitouduttu todistusvalintaan yhä enenevässä määrin, ylioppilaskirjoituksista luopuminen veisi opiskelijavalinnat takaisin menneisyyteen.

Menneisyys ei välttämättä olisi pahaksi, sillä näin vältyttäisiin koko lukioajan, 3–4 vuotta kestävältä, rasittavalta arvosanametsästykseltä. Kun ennen todistusvalintaa pääsykokeisiin valmistauduttiin muutaman kuukauden ajan, nyt niihin valmistaudutaan vuosia. Kun todistusvalinnan käyttöönottoa suunniteltiin, tästä myös varoitettiin.

Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen vie lukioajasta suuren osan. Oppimisen kanssa tällä on kovin vähän tekemistä. Kirjoituksiin käytettävän ajan voisi hyvin käyttää tavalliseen opiskeluun ja asioiden äärellä pysähtymiseen. Ylioppilas olisi lukiokurssit hyväksyttävästi suorittanut. Näin lukion yleissivistävä tavoite nousisi ohi vallan saaneelta jatko-opintokelpoisuuden myöntämisen eetokselta.

Vuosittain opetan uusia aloittavia yliopisto-opiskelijoita kymmenittäin. Ensimmäinen vuosi menee pitkälle lukiossa opitun opiskelutavan poisoppimiseen. Esimerkiksi oman ajatuksen esiin tuominen tuottaa monille vaikeuksia. Kuten yksi opiskelija totesi, ”aiemmin ei siitä ole kukaan ollut kiinnostunut, on vain tuotu esiin kirjassa olevien ajatuksia”.

Tuntuisi kummalliselta, jos yliopistossa opiskeltaisiin gradua varten. Mutta lukiolaiset opiskelevat ylioppilaskirjoituksia varten. Sitä ei kukaan ihmettele. Ylioppilaskirjoituksista luopumalla menetämme toki jotakin, mutta voimme saada aikaan jotain paljon arvokkaampaa. Vaikkapa hyvinvoivia ja itsenäisesti ajattelevia nuoria aikuisia. Toivottavasti ministeri Honkonen jaksaa viedä asiaansa eteenpäin.

Pekka Räihä

opettajankoulutuksen ja opetuksen kehittämisen dosentti

Tampereen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.