Suomessa poliisin tietoon tulee vuosittain 50–100 koulu-uhkausta. Jutussa voit äänestää, millaisen rangaistuksen antaisit ilkivaltaisesta uhkauksesta.
Koulu-uhkauksen tekijälle voi jatkossa koitua iso lasku. Poliisipartioiden päivystäminen koululla maksaa useita tuhansia euroja ja nyt Poliisihallituksessa pohditaan, voisiko tämän laskuttaa uhkausten tekijöiltä.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen kertoo, että poliisin tietoon tulee vuosittain 50–100 koulu-uhkausta. Määrä on pysynyt viime vuosien aikana suhteellisen vakiona.
Oulun seudulla tämän syyslukukauden aikana koulu-uhkauksia on tehty kuusi. Suurin osa näistä on tehty viestipalvelu Jodelissa.
Viimeisin uhkaus Oulussa kohdistui Pateniemen lukioon viikko sitten. Tuossa uhkaus esitettiin muuttamalla langattoman wifi-verkon nimi viittaamaan kouluampumiseen.
– Arvelin heti, että joku vitsailee. Mutta onhan siinä aina pieni fiilis, että entä jos, Pateniemen lukion opiskelija Eero Jarkko kertoo.
Pateniemen lukiolaiset kertoivat olleensa tietoisia aiemmista uhkauksista Oulun seudulla ja siksi moni heistä arveli tämänkin jäävän vain uhkaukseksi. Silti koulupäivän tunnelmaa kuvailtiin normaalia kireämmäksi.
Opiskelija Iina Kirkonpelto myönsi uhkauksen aiheuttaneet pelkoa, ja hän päätti jättää tulematta kouluun tuona päivänä.
– Miksi halutaan vitsailla tällaisella vakavalla aiheella? Tulee huolestunut olo siitä, että tällaista nykyään tapahtuu, Kirkonpelto toteaa.
Koulu-uhkauksissa tulee usein piikki koulujen alkaessa
Vaikka uhkauksia Oulun seudulla on ollut useampia lyhyen ajan sisään, niiden määrä ei ole poikkeuksellisen suuri, sanoo Oulun poliisilaitoksen vanhempi rikoskonstaapeli ja nettipoliisi Lauri Nikula.
Nikulan mukaan keskimäärin Oulun poliisilaitoksen alueella koulu-uhkauksia tulee viitisen kappaletta vuodessa.
Kysyimme kaikilta Suomen poliisilaitoksilta tietoja koulu-uhkausten määristä viime vuosina. Vastaukset saatiin kolmesta poliisilaitoksesta.
Koulu-uhkausten määrässä tulee usein piikki koulujen alkaessa. Myös aiheen käsittelyn mediassa on huomattu lisäävän niiden määrää (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).
Nikula uskoo, että Jodelin käyttäjäryhmän laajeneminen korkeakoulumaailmasta myös peruskouluihin on yhtenä syynä tämän syksyiseen piikkiin Oulussa.
– Ajatellaan, että kun sovellus on käyttäjälleen anonyymi, niin lähettäjiä on hankala tavoittaa. Poliisilla on kuitenkin omia toimenpiteitä, joita käyttämällä saadaan hyvin tietoa sekä Jodelin että muiden sosiaalisten medioiden käyttäjistä, Nikula selittää.
Poliisihallituksen Marko Savolainen sanoo myös, että koulu-uhkausten lähettäjät saadaan lähes aina kiinni.
Savolaisen mukaan uhkausten lähettäjät ovat usein 12–19-vuotiaita. Uhkaukset on usein tehty ilkivaltana tai niiden taustalla on suosion hakeminen kavereilta. Joskus uhkaus on tehty jopa sen takia, että koulupäivä on haluttu vapaaksi.
– Poliisi ei tietenkään voi suhtautua mihinkään uhkauksiin välinpitämättömästi. Meidän haaste liittyy siihen, että läpällä tehtyjen ilmoitusten joukossa saattaa olla oikeita uhkauksia, jotka vaarantavat kaikkien turvallisuuden. Niiden löytäminen uhkausmassan joukosta on haastavaa.
Uhkausta ei tule uhriuttaa pahoinvoinniksi, sanoo psykologi
Helsingin yliopistollisen sairaalan oikeuspsykologi Jan-Henry Stenberg kertoo, että koulu-uhkausten tekeminen ei automaattisesti kerro tekijänsä pahoinvoinnista tai oireilusta. Tällainen ajatusmalli voi johtaa siihen, että tekijää pidetään uhrina.
– Usein kyse on jollain tavalla joko tunnekylmien tai sitten kohtalaisen vakava-asteisesti häiriintyneiden ja itsekeskeisten nuorten toisiin kohdistamasta henkisestä väkivallasta. Sitä ei millään tavalla tule uhriuttaa pahoinvoinniksi, Stenberg kertoo.
Stenbergin mukaan aikuisten täytyykin selvästi ilmaista, että vaikka pahoinvointia olisikin, fyysinen tai henkinen pahoinpitely ei ole keino saada apua, vaan se on jyrkästi tuomittava asia, johon pitää puuttua. Mikäli näin ei tehdä, vaarana on, että tulevaisuudessa vastaavia häirintätekoja tehdään yhä matalammalla kynnyksellä.
– Jos puhutaan nuoresta uhkailijasta, asia tulisi selittää riittävän hyvin ja kaikesta vakavasta uhkailusta tai väkivallasta tulisi seurata laaja-alaisia keskusteluja ja selvittelyjä moniviranomaisyhteistyössä esimerkiksi poliisin, sosiaalitoimen ja tarvittaessa terveysviranomaisten kanssa.
Uhkauksen tekijälle voi olla luvassa kallis lasku
Tällä hetkellä ilkivaltaisesti tehdystä koulu-uhkauksesta voi tulla vankeusrangaistus, mutta useimmiten rangaistuksena on sakko. Oulun poliisilaitoksen Lauri Nikula kertoo, että sakon summa on nuorelle tuntuva, vaikka nuoren tuloilla loppusumma ei tule kovin isoksi.
Mikäli alaikäinen on epäiltynä rikoksesta, siitä menee tieto vanhempien lisäksi myös lastensuojeluviranomaisille. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen kertoo, että tilanne voi aiheuttaa esimerkiksi huostaanotto- tai sijoitustoimia.
– Seuraamukset voivat olla monenlaisia tällaisesta hölmöilystä, Savolainen toteaa.
Tällä hetkellä Poliisihallituksessa pohditaan myös sitä, voisiko ilkivaltaisen uhkauksen tekijältä laskuttaa vahingonkorvauksena aiheutuneet kulut muun muassa poliisipartioiden lähettämisestä paikalle.
– Kyseessä voi olla muun muassa perättömän vaarailmoituksen tekeminen ja se on rikos. Tahallaan tehdystä teosta aiheutuneet kulut saattavat tulla tekijän niskaan myös niissä tapauksissa, joissa rikoksentekijä on alle 15-vuotias.
Karkeasti Savolainen laskee perättömästä uhkauksesta aiheutuneita kuluja seuraavasti:
Poliisipartion hinta tunnilta on noin 160 euroa. Kun koulupäivää on turvaamassa kaksi partiota, hinta kaksinkertaistuu. Mikäli partiot ovat paikalla koululla kahdeksan tuntia, hinnaksi kertyy lähemmäs 3000 euroa.
Myös Pateniemen lukiolaiset ovat sitä mieltä, että tuntuva rangaistus koulu-uhkausten tekijöille olisi paikallaan. Iina Kirkonpellon mukaan rangaistus pitää tulla, vaikka tekijä olisikin nuori.
– Pelkkä puhuttelu ei riitä, vaan pitää tulla konkreettisia seurauksia. Pitää ymmärtää, ettei voi vitsailla näin vakavasta aiheesta, Kirkonpelto toteaa.
Koulu-uhkauksen jälkeen tilanteen jälkipurku koululla on tärkeää
Nikula pitää jokaista tehtyä koulu-uhkausta huolestuttavana. Ilkivaltaisesti tehdyt uhkaukset vievät resursseja poliisilta, mutta uhkaukset voivat aiheuttaa myös henkistä haittaa koulun oppilaille ja henkilökunnalle.
Mikäli kouluun on kohdistunut uhkaus, oikeuspsykologi Jan-Henry Stenbergin mielestä tilanne olisi jälkikäteen tärkeä purkaa koulun oppilaiden ja henkilökunnan kanssa.
– Silloin kaikki tietävät, mikä on totta ja mikä ei, ja tapahtumien kulusta ei jää elämään omaa elämäänsä eläviä tarinoita.
Stenberg kertoo, että joskus uhkaus voi aiheuttaa osassa opiskelijoita reaktion, jossa kouluun alkaa liittyä pelottavia mielikuvia ja kouluun meno voi alkaa ahdistamaan. Tällaiseen oireiluun tulee puuttua nopeasti, jotta opiskelijalle ei kehittyisi ahdistuneisuushäiriötä.
– Se oireilee niin, että elimistö käy ylikierroksilla ja ihminen kokee uhkaa ja on varuillaan. Sitä pyritään ratkomaan siten, ettei kouluun mennä. Siitä lähtee kierre, joka pahenee helposti.
Stenbergin mukaan tilanteen nopea tunnistaminen ja hoitoon ohjaus takaa sen, että se ei pääse pahenemaan.
– Usein nämä eivät ole vaikeita asioita, kunhan niistä pääsee ammattilaisen kanssa keskustelemaan. Tässä tapauksessa esimerkiksi koulupsykologi voisi olla ensimmäinen aste.
Myös Pateniemen lukiossa opiskelijoille on tarjottu keskusteluapua: esimerkiksi kuraattorille ja psykologille voi mennä keskustelemaan.
– Itse en koe, että tarvitsisi jutella, mutta moni varmasti kokee. Tämä on vakava aihe ja on hyvä, että apua on, Iina Kirkonpelto toteaa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 10. joulukuuta klo 23 saakka.
