Yrittäjä Juhani Eiramon mukaan tämä talvi on menetetty jo, kun hotellia ei ole voitu markkinoida. Kohdetta ei kannata avata ilman ohjemapalveluja ja niihin tarvittavat luvat antavat odottaa itseään.
Uudenkarhea luksushotelli revontulimökkeineen on ollut Tenojokivarressa tyhjillään jo toista vuotta. Yrittäjä Juhani ”Jussi” Eiramon suunnitteleman lomakeskuksen rakentaminen alkoi vuoden 2019 kesällä Utsjoen kirkonkylällä. Luksushotellissa on lasiseinäinen ja -kattoinen ravintola, josta näkee Tenojoelle ja myös taivaalle.
Lisäksi alueella on kaksi luksusiglua ja yhdeksän keloiglua. Alunperin yli 30 miljoonan euron suunnitelmasta on nyt rakennettu ensimmäinen osa valmiiksi. Hulppeista puitteista puuttuu kuitenkin jotain olennaista.
– Hotellia ei ole pystynyt aukaisemaan, kun ei ole saatu aktiviteettilupia moottorikelkka- ja mönkijäreiteille, sanoo Jussi Eiramo.
Eiramo moittii suomalaista byrokratiaa. Lupakäsittelyssä pyydetään lausuntoja eri tahoilta kuten kunnasta, paliskunnista, saamelaiskäräjiltä ja ely-keskukselta.
– Ennen riideltiin poromiesten kanssa mutta ei enää. Paliskuntien kanssa meillä on hyvä puheyhteys ja heidän puoleltaan ei ole ollut mitään ongelmia, kertoo Eiramo.
Eiramon mukaan poronhoitoalueella on aiemmin menty monessa asiassa poroelinkeinon ehdoilla, mutta nykyisin ongelmana on enemmän viranomaistoiminta ja varsinkin Metsähallituksen ruuhkaantunut lupakäytäntö.
– Esimerkiksi nyt saattaa kestää puolitoista vuotta saada lupa parin kolmen kilometrin reitille, joka kulkisi valtion mailla, tuskailee Jussi Eiramo.
Metsähallitus puun ja parkin välissä
Kun toimitaan lähes kokonaan valtion mailla ja halutaan erilaisia reittejä ja rakennelmia rakentaa, on vastapuolena Metsähallitus, joka hallinnoi valtion maita ja vesiä alueella.
– Metsähallitus tulee joka paikassa esille, kun Metsähallitus omistaa kaikki maat ja vedet ja määrää hyvin paljon vesien käytöstä. Siinä instanssissa asiat ei mene eteenpäin, vaikka olisi mahdollisuus mennä, Eiramo lataa.
Metsähallituksesta myönnetään lupamenettelyn pitkät valmisteluajat. Metsähallituksen maankäytön asiantuntija Tuomo Kokkoniemen mukaan he ovat puun ja parkin välissä monisäikeisten lupa-asioiden kanssa.
– Meidän toimintaa säätelee muun muassa Metsähallituslaki, jossa on maininta saamelaiskulttuurin ja poronhoidon edellytysten turvaamisesta. Pitää selvittää niin monia asioita. Lupien käsittelyajat tahtovat venyä ympäristöpuolella.
Kokkoniemellä yksistään on useita satoja sopimuksia pöydällään. Lausuntoja voidaan joutua pyytämään parhaassa tapauksessa ainakin kuudelta eri taholta. Lisäksi päätöksenteossa pitää ottaa huomioon monien eri lakien säädökset ja velvoitteet. Kokkoniemen mukaan tahallista viivyttelyä ei tapahdu.
– Täällä Utsjoella, saamelaisten kotiseutualueella toimiessa, menee esimerkiksi ympäristöluvan saamisessa helposti puoli vuotta.
Hotellin avaamisen myötä kalastusrajoituksesta kärsineeseen kuntaan tulisi eloa
Eiramo on yksi Lapin kansainvälisen matkailun uranuurtajista, hän on ollut alalla yli 40 vuotta Sodankylän Kakslauttasessa. Yritys palvelee pääasiassa ulkomaalaisia turisteja ja on tunnettu nykyisin etenkin igluistaan.
Eiramo tietää mikä ihmisiä kiinnostaa. Talvimatkailussa puuterilumi on tärkeää, ja hänen mukaansa sitä ei juurikaan löydy esimerkiksi Keski-Euroopasta.
– Mutta se ei riitä. Lisäksi pitää olla mielenkiintoisia aktiviteetteja. Talvella niitä ovat porot, hiihto, moottorikelkat, mönkijät, huskyt ja pilkkiminen. Kesällä taas kalastus, venematkat ja kanootit, tähdentää Eiramo ja mainitsee, kuinka hyvät mahdollisuudet niihin on Utsjoella.
Utsjoki on kärsinyt kesäturisteja karkottaneista Tenon uusista kalastusrajoituksista. Hotellin avautumisen myötä kuntaan tulisi uusia työpaikkoja ja lisäksi kirkonkylän harvat kaupat saisivat kansainvälisiä asiakkaita, kyläkuva vilkastuisi.
Asiakkaita on alkuun hakemalla haettu
Yrittäjä Jussi Eiramo hakee asiakkaansa yli 85 eri maasta. Ensimmäiset asiakkaansa Eiramo omien sanojensa mukaan toi Lappiin kädestä pitäen. Sen jälkeen muut ovat seuranneet perässä.
Kuinka sitten asiakkaita saataisiin Utsjoelle, jos hotelli pian avataan?
– Meillä on sama asiakaskunta Utsjoella kuin Kakslauttasessa, jossa meillä on toimintaa. Ennen koronaa Kakslauttasessa kävi yli kuusikymmentätuhatta ulkolaista asiakasta vuodessa. Riittäähän siitä sitten Utsjoellekin, naurahtaa Jussi Eiramo.
Yrittäjä näkee, että Utsjoen kunnassakin aletaan ymmärtää matkailun merkitys. Kunnanjohtaja Taina Pieski on ilmoittanut aloittavansa niin sanotut pyöreän pöydän tapaamiset eri elinkeinoalojen ja muiden toimijoiden kanssa. Niissä on tarkoituksena ideoida ja keskustella avoimesti Utsjoella askarruttavista asioista, niin taloudesta kuin muustakin.
– Utsjoen kuntahan on nyt hyvin myönteisesti suhtautunut ihan viime aikoina matkailuelinkeinon ja muunkin elinkeinon kehittämiseen. Siellä on nyt positiivinen uusi vire ja siellä on ruvettu keskustelemaan asioista, se on hyvä asia, kehuu yrittäjä Jussi Eiramo
Lue myös:
Lapin matkailu ennustaa supertalvea – ”On tätä odotettukin”, huokaa matkailuväki
Matkailuyrittäjä Juhani Eiramo ei valittanut tuomiostaan – tuomio ympäristön turmelemisesta sai lainvoiman
Haluatko halvemman Lapin-reissun? Listasimme 10 vinkkiä
Keskustele aiheesta Yle-tunnuksella 27.11. klo 23 saakka
