Luokkaretkien ja leirikoulujen varainkeruussa on otetu käyttöön uusia keinoja. Nykyisin varojen keruu pitää hoitaa oppilaiden ja huoltajien yhteistyönä.
Varainkeruu luokkaretkiä varten on pyörähtänyt jälleen vauhtiin monilla kouluilla.
Esimerkiksi polttoaineiden hintojen kallistuttua, retkirahaa tarvitaan entistä enemmän.
Monissa luokissa keksitään uusia ja erilaisia keinoja retkikassan kerryttämiseksi. Myös varainkeruuseen soveltuvien myyntituotteiden määrä lisääntyy jatkuvasti.
Myyntivalikoima on laajentunut kekseistä, sukista, vessapapereista ja makeisista. Niiden lisäksi luokat myyvät yksilöllisempiä kauppatavaroita ja sähköisiä tuotteita, kuten elokuvalippuja.
Säynätsalon päiväkotikoulun kolmosluokalla retkikassaa päätettiin kerätä myymällä mittatilaustyönä tehtyä teetä.
Oppilaat saivat itse keksiä teelleen nimen, valita pakkauksen värin ja suunnitella etiketin. 17 oppilaan luokka äänesti nimeksi Tiimiteen, paketin väriksi vaaleanpunaisen ja nyt etikettiä halutaan suunnitella sen mukaisesti.
Jokainen oppilas saa piirtää oman logoehdotuksensa. Vilja Kivimäki värittää etikettiluonnokseensa kukkien terälehtiä.
– Minulla on tässä kukkatiimi. On ruusu, leskenlehti ja tuota kolmatta kukkaa en tiedä. Etiketistä pitää tulla kiva mieli, ja sen täytyy olla iloinen sekä värikäs, kertoo Vilja.
Viereisessä pulpetissa Armi Oikari päätyi myös luontoteemaan.
– Piirsin tällaisia ötököitä, jotka osaavat näemmä lentää. Koska teen nimi on Tiimitee, etiketin pitää näyttää tiimiltä.
Oppilaat ja heidän vanhempansa myyvät teetään muun muassa koulun syystapahtumassa. Teepaketin suunnitteluprosessi on lisännyt opettaja Pirjo Holman mielestä luokan yhteisöllisyyttä.
– Se ollut vallan mainio työväline työskennellä kuvataiteen taitojen, mutta myös osallisuuden, pettymyksen siedon ja yrittäjyyden parissa.
Lasten ja vanhempien yhteisponnistus
Varat luokkaretkiä ja leirikouluja varten täytyy nykyisin kerätä oppilaiden ja huoltajien yhteistyöllä. Yhdenvertaisuuden vuoksi mitään erillisiä maksuja ei vanhemmilta voida enää periä.
Lain mukaan perusopetus on maksutonta ja koulun järjestämä leirikoulu, johon luokkaretketkin rinnastetaan, ovat osa sitä.
Lokakuussa 2019 eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi antamassaan kolmessa kanteluratkaisussa (siirryt toiseen palveluun), ettei mitään maksuja perusopetuksen vuosisuunnitelmaan kuuluvasta opetuksesta saa periä.
Alexin isä Antti-Jussi Alarmo on itsekin toiminut opettajana yli 20 vuotta ja kokenut muutoksen.
– Ennen opettaja saattoi ilmoittaa, että oppilaan piti tuoda joka kuukausi vaikka 10 euroa, mutta nyt varainkeruu on siirretty kokonaan opettajien harteilta vanhemmille. Se on toisaalta ihan hyvä asia, mutta kyllä se on vähän monimutkaistanut tätä keruuta.
Teeleidin räätälöitävän teen ottaminen poikansa luokalle myyntiin, oli Alarmon idea. Heillä oli teetä myynnissä hänen opettamassaan koulussa viime vuonna, ja siitä saatiin hyvä tuotto.
Hänen mielestään luokkaretket ja leirikoulut ovat oppilaille erittäin tärkeitä.
– Kun kysyy, että mitä muistat kouluajoilta, niin kaikkihan muistavat aina luokkaretket. Vaikka tämä varojen keruu tuottaa vanhemmille vähän vaivaa, niin mielellään tähän osallistuu, kun kyse on omasta lapsesta.
Varainkeruu miljoonabisnes
Varainkeruussa liikkuu isoja rahoja. Suomessa on noin 100 000 yhdistystä, joissa esimerkiksi urheiluseuroissa on usein monia eri joukkueita. Koululuokkia maassamme on kymmeniätuhansia.
Markus Hautajärvi perusti kaksi vuotta sitten liikekumppaninsa kanssa yrityksen, joka auttaa yhdistyksiä ja koululuokkia varainkeruussa.
Heillä on netissä tarjolla ryhmille markkinoitavaksi 20 eri sähköistä tuotetta elokuvalipuista puhelinliittymiin. Tuotevalikoima laajenee koko ajan.
– Kaikki ovat sellaisia tuotteita, joita voi markkinoida sähköisesti netissä, ettei tarvitse lähteä paketteja postittamaan. Niitä markkinoimalla ryhmä saa hyvän tuoton: viidestä eurosta kolmeenkymmeneen euroon per tuote, kertoo Hautajärvi Varainhankkija.fi:stä.
Suosituimpia markkinoitavista tuotteista ovat olleet äänikirjat.
– Varainkeruu on koronan myötä uudistunut. Perinteisten keruumenetelmien tilalle on tullut tällaisia uusia sähköisiä ansaintatapoja, joista palaute on ollut erittäin positiivista.
Netissä on myös tarjolla esimerkiksi varainhankintaan suunnattuja hyväntekeväisyyskortteja, joilla voi saada alennusta tietystä tuotteista, kylpylöistä tai vaikkapa ruokapaikoista. Niitä myymällä ryhmä saa oman myyntiosuutensa, ja loput tuotoista menee hyväntekeväisyyteen.
Halkojen kantamista ja bingoa
Säynätsalon kolmosluokalla aiotaan teemyynnin lisäksi järjestää myös bingoja ja myydä työseteleitä.
Niklas Kalho on päässyt jo antamaan oman työpanoksensa.
– Aina, kun tekee jotain kotitöitä, voi pyytää vanhemmilta, että antaisivatko he viiden euron setelin. Kotitöillä, puutöillä ja kaikilla semmoisilla voi ansaita rahaa.
Säynätsalon kolmosluokkalaisilla siintää haaveissa retki ensi keväänä eläintarhaan. Aiemmin he eivät ole vielä päässeet luokkaretkelle. Rahaa siihen tarvitaan heidän mukaansa tuhansia euroja.
Ahertamisesta on Kalhon mielestä muutakin hyötyä kuin pelkkä tulo.
– Jos aikuisena tekee vaikka teetä, on se silloin helpompaa, kun lapsena on jo sitä tehnyt.
