Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Maailma 2023 | ”Ukraina voi olla vain vaarallinen harhautus” – The Economistin toimittaja varoittaa USA:n ”suurimmasta haasteesta”

Suur­valta­kilpailu kiristyy vuonna 2023. Näin sitä analysoi Anton La Guardia, The Economistin diplomatia­toimittaja.

Presidentti Joe Biden oli maanantaina 30. tammikuuta Baltimoressa, Marylandissa, jossa hän vastasi junayhtiä Amtrakin työntekijöiden huoliin puheessa ja keskustelutilaisuudessa. Kuva:  Ron Sachs / Zuma

WINSTON Churchillin mukaan taistelut ovat historian virstanpylväitä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti vaarallisen suurvaltakilpailun aikakauden.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on onnistunut hämmästyttävän hyvin järjestämään aseita, pakotteita ja diplomaattista painetta auttaakseen Ukrainaa torjumaan Venäjän hyökkäystä. Vuonna 2023 hän saattaa joutua kohtaamaan lähestyvän voiton mukanaan tuomat yllätykset ja vaarat.

Putin on pakottanut Bidenin pitämään huomion Euroopassa.

Biden on kutsunut tätä ratkaisevaksi vuosikymmeneksi maailman tulevaisuuden kannalta, ja hän joutuu kohtaamaan sen aikana vielä monia konflikteja. Hän on vannonut ryhtyvänsä vastatoimiin, mikäli Kiina hyökkää Taiwaniin. Biden on myös luvannut estää Irania hankkimasta ydinaseita, mikä saattaa kuitenkin tapahtua.

Pohjois-Korealla on jo ydinaseita, ja se on testannut niitä kuljettavia ohjuksia kiihtyvällä tahdilla, mikä on saanut Yhdysvallat ja Etelä-Korean lisäämään sotaharjoituksiaan. Tämä lisää vahingossa syttyvän sodan riskiä.

Tämä ei ole se maailma, jossa Biden toivoi voivansa työskennellä. Hän astui virkaan tarkoituksenaan investoida maan talouteen, tehdä ydinsopimus Iranin kanssa, irrottautua sodista Lähi-Idässä, vakauttaa suhteet Venäjään ja, kuten monet olivat suunnitelleet, kääntyä kohti Aasiaa.

Vladimir Putin on kuitenkin pakottanut pitämään huomion Euroopassa.

Amerikan etuihin keskittyvä konservatiivi­siipi suhtautuu Ukrainaan viha­mielisesti.

Biden on saanut jälleen huomata, että maailman johtavan suurvallan intressit ovat globaaleja. Lokakuussa julkaistun kansallisen turvallisuuden strategiansa mukaan kaaos yhdessä maailman kolkassa heikentää Yhdysvaltoja myös muualla. Hän siis toivoo, että menestys Ukrainassa toisi muitakin hyötyjä:

heikompi Venäjä, vahvempi Nato, kestävämpi Eurooppa, Yhdysvaltojen auktoriteetin palautus ja varoitus itsevaltiaille kaikkialla.

Ukrainan on kuitenkin ensin voitettava, ja Bidenin pidettävä tilanne hallussa niin kotona kuin ulkomailla. Energiapula koettelee Eurooppaa tänä talvena.

Republikaanit ovat saaneet edustajainhuoneen haltuunsa. Amerikan etuihin keskittyvä konservatiivisiipi suhtautuu Ukrainaan vihamielisesti, joten presidentin voi olla vaikeampi lähettää maahan miljardeja euroja sotilaallista ja taloudellista tukea.

Jos jokin sopimus saavutetaan, se on luultavasti hauras aselepo.

Mikäli Ukraina jatkaa etenemistään vuonna 2023, nostaa mahdollinen voitto uusia huolia, päällimmäisenä ydinaseet. Mitä lähemmäksi Ukraina tulee voittoa, sitä vahvempi on Venäjän houkutus tarttua ydinaseisiin. Mikä olisi Putinille viimeinen pisara? Kukaan ei tiedä.

Lue lisää: Tänä vuonna sotaan on kolme ratkaisu­mallia: niistä lupaavin voi olla vaarallisin

Ukraina kuitenkin tuskin suostuu myönnytyksiin, jos Putin yrittää vahvistaa valloituksensa diplomaattisin keinoin. Ukraina haluaa Venäjän täydellisen vetäytymisen vuoden 1991 rajalle, sotakorvauksia ja sotarikosoikeudenkäyntejä. Jotkut eurooppalaiset liittolaiset ovat huolissaan näin mittavista vaatimuksista.

Biden ei ole kertonut mielipidettään, mutta Ukrainan tärkeimpänä tukijana hänen sanallaan on painoa.

Mikäli jokin sopimus saavutetaan, se on kuitenkin luultavasti hauras aselepo, ei kestävä rauha. Nato ja EU joutuvat päättämään, hyväksyäkö Ukrainan jäsenhakemus ohituskaistalta. Sen integraatiota länsimaihin voi olla vaikea kieltää. Mutta Nato-jäsenyys tarkoittaisi, että Yhdysvaltojen ydinsateenvarjo levittäytyisi Ukrainan ylle. Takaisiko se rauhan, vai lisäisikö konfliktin riskiä Venäjän kanssa?

Bidenin hallinto vastaa, että se voi torjua sekä Venäjän että Kiinan.

Bidenin hallinnon mukaan Venäjä on välitön ja jatkuva uhka. Suurin haaste on silti Kiina, jolla on sekä tahtoa että voimaa muokata koko maailmaa. Samalla kun Biden jatkaa sijaissotaansa Venäjää vastaan, kiihtyy ”mikrosirusota” Kiinaa vastaan. Jotkut strategit ovat huomauttaneet, että Kiinan nopea panostus puolustusvoimiin ja pelko hyökkäyksestä Taiwaniin voivat tarkoittaa, että Ukraina on vain vaarallinen harhautus.

Bidenin hallinto vastaa, että se voi torjua sekä Venäjän että Kiinan erinomaisen liittolaisverkostonsa ansiosta. Puolustusvoimien näkökulmasta Euroopan liittolaisten suojeleminen kuuluu armeijalle, ja Aasian liittolaisten suojeleminen ilma- ja merivoimille. Puolustusbudjeteillakin on silti rajansa.

Republikaanien voitto välivaaleissa voi tarkoittaa, että Yhdysvaltojen puolustus­budjetti nousee enemmän kuin inflaatio vaatii. Onnistuminen Ukrainassa voisi myös helpottaa geopoliittisia ongelmia.

Pienikin voitto Venäjästä voi riittää vakuuttamaan Kiinan siitä, ettei sen kannata hyökätä Taiwaniin.

Julkaistu The Economistin Maailma 2023 -lehdessä (The World Ahead). HS:n tilaajat pääsevät lukemaan koko näköislehden maksutta täältä. Käännös InPress. ©2022 The Economist Newspaper Limited. Kaikki oikeudet pidätetään.