Venäjä on hankkinut kaikessa hiljaisuudessa yli sata vanhaa tankkeria kiertääkseen lännen Venäjälle asettamia talouspakotteita, Financial Times kertoo.
Analyytikoiden mukaan ”varjolaivasto” voi heikentää G7-maiden asettaman raakaöljyn hintakaton vaikutusta, mutta ei poista sitä.
Tuntemattomia ostajia
Venäjän varjolaivaston voi havaita uusien ja tuntemattomien ostajien ilmestymisestä tankkerimarkkinoille, analyytikot kertovat FT:lle. Venäjän ostamat laivat ovat tyypillisesti 12–15 vuotta vanhoja, muutaman vuoden päässä romuttamisestaan.
– Emme pitkäaikaisina välittäjinä tunne näitä ostajia. Uskomme vahvasti, että valtaosa näistä aluksista on tarkoitettu Venäjälle, Braemarin tankkeritutkimuksen johtaja Anoop Singh sanoo FT:lle.
Venäjän valtio-omisteisen pankin VTB:n pääjohtaja Andrei Kostin sanoi lokakuussa, että Venäjän täytyy käyttää ainakin biljoona ruplaa (noin 16 miljardia euroa) tankkerilaivastonsa kasvattamiseen.
Taustalla pakotteet
Hintakaton ja EU:n asettamien pakotteiden uskotaan irrottavan Venäjän suuresta osasta maailman tankkereita, koska vakuutusyhtiöt eivät voi vakuuttaa venäläistä öljyä kuljettavia aluksia.
Venäjä on ilmoittanut, ettei se asioi hintakattoa noudattavien maiden kanssa. Sen sijaan se pyrkii käyttämään uutta tankkerilaivastoaan toimittaakseen öljyä esimerkiksi Kiinaan, Intiaan ja Turkkiin, joista on tullut merkittävämpiä ostajia lännen asetettua Venäjälle pakotteita.
Venäjän talous on pitkälti riippuvainen öljyn ja kaasun viennistä saamistaan tuloista. Venäjä tarvitsee suuren tankkerilaivaston, koska vientimäärät ovat valtavia.
Analyytikoiden mukaan Venäjää voi varjolaivaston hankkimisesta huolimatta uhata tankkerivaje vuoden 2023 alkupuolella, mikä voi pakottaa sen vähentämään vientiään, FT kertoo.
Venäjän presidentti Vladimir Putin kutsui pakotteita ”hulluiksi” kesäkuussa. Reuters
