Kaikille pitäisi antaa rokote, jos he sen haluavat
Suomessa vanhempi väestö on kuollut syksyn aikana muuta Eurooppaa enemmän koronaan.
On merkille pantavaa, että Suomen rokotepolitiikka poikkeaa monista muista Euroopan maista. Työikäiset saavat eri puolella Suomea rokotteita eri perustein, kun THL:n ja STM:n suositukset poikkeavat toisistaan.
– Minä en ymmärrä, mikä rokottamisessa on ongelmana. Jos rokotuksia puuttuisi, niitä voitaisiin hankkia lisää. Annetaan piikki kaikille, jotka niitä haluavat, Marin sanoo suoraan-
Ehkä terveysviranomaiset voisivat avata julkisuudessa paremmin sitä, miksi Suomen rokotuspolitiikka on sellainen kuin se on, hän toteaa.
Ruoan hinta on noussut 15 prosenttia vuoden takaisesta
Ruoan hinnan hurjan nousun taustalla on energiamarkkinoiden kriisi, Marin sanoo.
Energiamarkkinat ovat sekaisin, energiayhtiöt tekevät mielettömiä voittoja, vaikka ihmiset ja yhteiskunnat maksavat energiasta ja muustakin hurjia summa, Marin sanoo.
Siksi Euroopan laajuisesti on valmisteltu Windfall-veroa, jolla halutaan suitsia energiayhtiöiden suuria voittoja nykyisessä tilanteessa. Asia on ollut pöydällä myös valtiovarainministeriössä.
– Sillä voitaisiin rahoittaa tukitoimia, joita ihmisille nyt maksetaan, jotta valtio eivät vain velkaantuisi. Mutta tämä on todella vaikea harjoitus, Marin sanoo.
Hallituksella on yhteiset pelisäännöt, ja hallitusta kyllä johdetaan
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on nyt nelisen kuukautta aikaa.
Hallitus on ollut riitaisa, mutta näin lähellä vaaleja tuskin pääministerin mahtikäskyt auttavat, toivon että eduskunnassa työ sujuu ja asiat saadaan hoidettua, Marin sanoo.
Hallitus on kuitenkin toimintakykyinen.
– En sanoisi, että kyseessä on kaaos. Meillä on lakiesityksiä, jotka ovat suoraan sanottuna vaikeita keskustalle. Jos jossain ryhmässä pelisääntöjä ei voida noudattaa, se kertoo enemmän ryhmän tilanteesta.
On totta, että kaikkia lakihankkeita emme saaneet eduskuntaan asti, mistä oli sovittu, Marin sanoo.
Marin: En olisi halunnut viedä riitaista lakiesitystä eduskuntaan
Lainsäädäntöä on jumpattu pitkään ja monen eri hallituksen voimin. Saamelaiskäräjälaki vietiin lopulta riitaisena eduskuntaan. Yritimme viimeiseen asti neuvotella yhteistä esitystä eduskunnalle, Marin sanoo.
– Saamelaiskäräjälaki on häpeätahra suomalaisessa yhteiskunnassa.
Rikoslainsäädäntöä pitää uudistaa
Nuorten rikollisuus on puhuttanut tällä viikolla eduskunnassa, ja oppositio teki aiheesta jo välikysymyksen.
Pääministeri Marin sanoi jo aiemmin tällä viikolla, että rikosten rangaistuksia pitäisi koventaa. Tällä hetkellä esimerkiksi ryöstöstä saatava alin rangaistus on neljä kuukautta. Hän ei kuitenkaan ehdota suoraan, miten esimerkiksi ryöstön rangaistavuutta pitäisi koventaa.
– En lähde huutokauppaan, mikä yksittäisen rikoksen rangaistuksen alaraja pitäisi olla. Koko rikoslainsäädäntöä pitäisi tarkastella uudestaan ja uudistaa.
Tuomioiden koventaminen on ollut perinteisesti oikeistopuolueiden paletissa.
– Olen itse ollut pitkään tiukan kriminaalipolitiikan kannattaja. Uskon siihen, että uhrien pitää saada myös oikeutta. Heidän kärsimyksenä pitää tunnistaa ja tunnustaa, Marin sanoo.
Pääministeri vastaa ajankohtaisiin kysymyksiin
Eduskuntavaalit käydään reilun neljän kuukauden kuluttua, ja politiikan tahti on kiihtynyt hallituskauden loppua kohden.
Riitaisten hallituspuolueiden rivit ovat repeilleet syksyn aikana useaan otteeseen eduskunnassa. Hallituspuolueet ovat ottaneet yhteen muun muassa EU:n luonnon ennallistamisasetuksesta ja saamelaiskäräjien uudistamiseen tähtäävästä laista. Myös oppositio on tehnyt hallitukselle useita välikysymyksiä.
Aiheista ei ole pulaa, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) vastaa toimittajien kysymyksiin Pääministerin haastattelutunnilla tänään Yle Radio Suomessa klo 14.02 alkaen.
Pääministeriä haastattelevat Kesärannassa politiikan toimittaja Kreeta Karvala Iltalehdestä, toimittaja Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehdestä ja politiikan ja talouden toimittaja Marko Junkkari Helsingin Sanomista.
Puhetta johtaa Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.
Marin: Hallitus on onnistunut ilmastoimissaan, olemme paljon lähempänä hiilineutraaliuden saavuttamista kuin uskottiinkaan
Ennallistamisasetukselle sanotaan jyrkästi ei, vaikka hallitus on sitoutunut ilmastotoimiin.
Mistä se johtuu?
– Emme hyväksy, että kustannukset ovat epämääräiset ja Suomelle erittäin kalliit verrattuna muihin Euroopan maihin, Marin sanoo.
Hallitus on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Seuraavankin hallituksen pitää pystyä jatkamaan samalla tiellä, sillä kaikkea ei voida saavuttaa nykyisen hallituksen voimin, Marin muistuttaa.
Pääministeri antaisi hallitukselle kiitettävän arvosanan ilmastopolitiikan toimista.
– Olemme paljon lähempänä hiilineutraaliuden saavuttamista kuin uskottiinkaan.
Maatalouden päästöistä pitäisi vähentää kolmannes vuoteen 2035 mennessä.
– Uskon, että maatalousyrittäjät voivat olla ilmastosankareita. Sen pitää olla vain kannattavaa, että he myös saavat leipänsä pöytään.
