Sanna Marinin (sd) hallitus tehtaili neljä erilaista sähkötukea. Viimeinen, kovalla kiireellä valmisteltu esitys sähköhyvityksestä lähti eduskuntaan tiistaina.
Valtion sähkötuet ja yhteiskunnan tukiverkot onnistuvat pienentämään merkittävästi niiden ihmisten määrää, joilla sähkömenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on suuri tai erittäin suuri.
Sähkötuet eivät toisaalta kohdennu erityisen hyvin pienituloisille kotitalouksille.
Näin hallituksen sähkötukiviidakon summaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuone. Se laati raportin sähkön hinnannousun ja sähkötukien vaikutuksista kotitalouksiin.
Arvonlisäveron alennusta lukuun ottamatta valituissa tukitoimissa on suhteellisen korkea omavastuu.
– Tämän ominaisuuden vuoksi tukitoimet kohdistuvat asuntokunnille, joiden euromääräinen sähkölasku on suuri. Ne eivät sen sijaan kohdistu hyvin sellaisille pienituloisille asuntokunnille, joiden sähkömenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat suuret, mutta euromääräinen lasku jää omavastuuseen verrattuna pieneksi, raportissa todetaan.
Datahuoneen raportin mukaan sellaisten ihmisten arvioitu määrä, joilla on vaikeuksia sähkökriisistä selviytymisessä – asuntokunnan sähkömenot ovat yli 10 prosenttia käytettävissä olevista tuloista – laskee 1,06 miljoonasta 496 000 henkeen sähkötukien ja yhteiskunnan tukiverkkojen ansiosta.
Suuria vaikeuksia sähkökriisistä selviytymiseen (asuntokunnan sähkömenot ovat yli 25 prosenttia tuloista) on asuntokunnilla, joihin kuuluu noin 219 000 henkilöä eli noin neljä prosenttia kaikista suomalaisista.
– Sähkötukien ja yhteiskunnan tukiverkkojen huomioimisen jälkeen tämän ryhmän koko putoaa 64 prosenttia noin 79 000 henkilöön. Lopullisiin henkilömääriin vaikuttaa kevään aikana toteutunut sähkön hintataso, raportissa todetaan.
Apulaisprofessori Lassi Ahlvik Helsingin yliopistosta sanoo raportissa, että mahdollisia tulevia tukitarpeita varten olisi tarpeellista kehittää malleja, joissa tukien kohdentamiseen voitaisiin hyödyntää tuloja ja muita kotitalouksien taustatietoja.
Raportin mukaan korkeiden sähkön hintojen tarkat vaikutukset selviävät vasta myöhemmin, kun toteutuneet hinnat, sähkönkulutus ja tukitoimien käyttöaste ovat selvillä.
Voit tarkistaa Datahuoneen raportista, oletko oikeutettu sähkötukeen.
Lähes 700 miljoonan euron tukikokonaisuus
Tukimuotoja on neljä: arvonlisäveron alennus, verotuksen sähkövähennys, Kelan sähkötuki ja sähköhyvitys.
Selvästi suurin tukimuoto on tiistaina eduskuntaan lähtenyt esitys takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä. Sen kokonaiskustannus on arviolta noin 88 miljoonaa euroa kuukaudessa. Sähköhyvitystä maksetaan neljältä kuukaudelta, joten siitä kertyvä kokonaissumma on noin 353 miljoonaa euroa.
Arvonlisäveron alennuksen kustannusarvio on noin 48 miljoonaa euroa kuukaudessa. Alennus on voimassa joulu–huhtikuun. Tukimuodon kokonaiskustannus viideltä kuukaudelta olisi noin 238 miljoonaa euroa.
Sähkökulujen verovähennyksen ja Kelan maksaman sähkötuen kokonaiskustannukset ovat kahta muuta tukimuotoa paljon pienemmät, koska sähkölaskun pitää olla huomattavan suuri niitä saadakseen
Molempia voi saada tammi–huhtikuulta, joten verovähennyksen kokonaiskustannukset olisivat noin 73 miljoonaa euroa ja Kelan maksaman sähkötuen noin 21 miljoonaa euroa.
Kun lasketaan kaikki tukimuodot yhteen niiden koko voimassaoloajalta, on Datahuoneen arvio sähkötukien kokonaiskustannuksesta noin 684 miljoonaa euroa.
Raportissa muistutetaan, että kaikkein pienituloisimpia tuetaan sähkökuluissa myös toimeentulotuen kautta. Lisäksi yleisessä asumistuessa ja eläkkeensaajan asumistuessa otetaan huomioon vuokraan tai vastikkeeseen kuulumattomat lämmityskustannukset ja omakotitalon lämmityskustannukset.
Sähkövähennystä täytyy hakea erikseen verottajalta, väliaikaista sähkötukea Kelasta ja sähköhyvitystä mahdollisesti aiemmalta sähköntoimittajalta (jos on vaihtanut sähköyhtiötä marras–joulukuussa) tai Energiavirastolta (jos sähköyhtiö on mennyt konkurssiin tai lopettanut toimintansa).
