Rikkinäiset tai kaapin perällä lojuvat kultakorut kannattaa muokkauttaa uudeksi koruksi. Kultaa kierrätetään pääasiassa ekologisuuden, taloudellisen hyödyn ja tunnearvon takia.
Kullan hinta on tällä hetkellä korkeimmillaan sitten viime kevään. Se näkyy myös kultasepänverstailla, sillä yhä useampi vanha tai rikkinäinen koru saa uuden elämän.
Kokkolalainen Marja Aho päätti viedä omat perintökorunsa paikalliselle kultasepälle teettääkseen niistä ”elämänsä korun”.
16 grammaa vanhoja kultakoruja kiiltää nyt Ahon sormessa paksuna sormuksena, jonka taustalla on kaunis tarina.
– Ajattelin, että olisipa ihana, jos vanhoista koruista tulisi minulle ihan ikioma sormus, jotta saisin kantaa esiäitejä mukanani.
Kultaa kierrätetään kolmesta syystä
Suomen Kultaseppien liiton puheenjohtaja Jenni Rutonen ja kokkolalainen kultaseppä Laura Nissi osaavat sanoa kolme pääsyytä, miksi vanhaa kultaa hyödynnetään asiakkaiden tilaustöissä: tunnearvo, taloudellinen hyöty ja ekologisuus.
1. Tunnearvo
Vanhat korut tai jalokivet ovat voineet kulkea suvussa jopa satoja vuosia. Korut kantavat mukanaan suurta tunnearvoa sekä suvun tarinoita ja muistoja.
Rutosen mukaan tunnearvo onkin yleisin syy, miksi vanhaa kultaa hyödynnetään uusiokäytössä.
– Usein sama kulta halutaan säästää uuteen koruun, jos vanhan korun ulkomuoto ei miellytä tai vanha koru on mennyt rikki, Rutonen sanoo.
2. Taloudellinen hyöty
Kullan hinta on tällä hetkellä ennätyksellisen korkea, joten vanhoja koruja hyödyntämällä uuden korun hinta on alhaisempi kuin uutena koruliikkeestä ostetun.
– Käyttämällä omaa kultaa raaka-aineena säästää kirjaimellisesti satasia, Nissi kertoo.
Kultasepän mukaan kannattavinta on hyödyntää erilaisia kultaseoksia kuten platinaa, eli järjestään vähän arvokkaampia jalometalleja.
– Sinänsä mikään ei myöskään estä sulattamasta ja hyödyntämästä esimerkiksi romuhopeaa, Nissi muistuttaa.
Hintojen nousun myötä ihmiset teettävät perintökullasta herkemmin jotain, koska niin voi saada varsinaisen tuotteen hintaa alas, Rutonen arvioi.
Muutama vuosi sitten oli buumi sulattaa kultaa rahaksi, mutta Rutosen mukaan sulattaminen ei ole yhtä kannattavaa kuin kierrättäminen.
– Se ei ole kannattavaa, koska silloin kullastaan saa vain kullan romuarvon eikä välttämättä sitä todellista arvoa.
3. Ekologisuus
Etenkin kestävyystrendin innoittamana vanhaa kultaa hyödynnetään uusiokäytössä yhä enemmän ja ihmiset ovat myös tietoisempia sen hyödyntämisestä.
Nissin mukaan kullan ja muiden jalometallien kaivaminen maaperästä ei ole välttämättä eettisin ja ekologisin tapa käyttää jalometalleja.
– Kierrätys on siis tosi fiksu vaihtoehto, hän pohtii.
Lisäksi kierrättämällä vanhaa kultaa, pystyy itse kontrolloimaan tuotantoketjua sekä esimerkiksi sen, kuka korun on tehnyt.
