Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Mediataiteilija on käyttänyt töissään tekoälyä jo viisi vuotta – ”Se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin perinteinen kuvanveisto”

Tekoäly on taiteilijalle uusi leikkikaveri, jonka kanssa luovuuden tekemisen tapa muuttuu. Moni taiteilija pääsee kokemaan tekoälyn avulla uutta ja yllättävää luovuutta.

Mediataiteilija Jukka Hautamäen töihin on kuulunut tekoäly vuodesta 2018. Taustalla olevassa tietokoneen monitorissa näkyy kaksi hänen digitaalista taideteostaan. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Tekoäly tarkoittaa tietokonesysteemejä ja -ohjelmia, jotka pystyvät hyödyntämään suurta määrää dataa, oppimaan siitä jotain, ja sitä kautta muokkaamaan omaa toimintaansa.

Euroopan komissio jakaa tekoälyn kahteen eri osaan: ohjelmistoihin sekä ruumillistettuun tekoälyyn. Ohjelmistot pitävät sisällään esimerkiksi hakukoneet, sekä puheen- ja kasvojentunnistusjärjestelmän. Ruumillistettuun tekoälyyn sisältyvät puolestaan esimerkiksi robotit, itseohjautuvat autot sekä droonit.

Mutta voiko tekoäly olla luova?

”Tärkeä ominaisuus on kyky adaptoitua uuteen.”

Mediataiteilija Jukka Hautamäen töihin on kuulunut tekoäly vuodesta 2018. Ennen tekoälyä hän työskenteli kokeellisten mediataideinstallaatioiden parissa.

– Samalla tavoin siinä oli kyse kuvien rakentamisesta, kuin tekoälyn parissa työskentelyssä.
Hautamäen töissä on kyse uudelleenmaterialisoinnista. Hän kerää mielenkiintoisia tekstuureja ja muotoja kameran eteen, ottaa kuvan ja vie sen ohjelmaan, jonka kanssa hän tuottaa tekoälytaidetta. Tekoäly mahdollistaa hänen mukaansa asioita, mitä ei perinteisessä kuvanveistossa voisi toteuttaa.

Kun tekoälyä käyttävä ohjelma käsittelee Hautamäen ottamaa valokuvaa, alkaa versioita erilaisista materiaaliyhdistelmistä ilmestymään näytölle. Valokuvaa, jota ei ole vielä käsitelty tekoälyohjelmassa, kutsutaan alustuskuvaksi. Alustuskuvan päälle rakentuu eri pintojen ja asioiden muotoyhditelmiä.

Hautamäen työ on luovaa, ja mukana kulkee leikkimielisyys. Myös huumori on osa Hautamäen työprosessia.
– Oon laittanut sen (kuvan) nimeksi kasvipää, dont ask why.
Tekoäly on piirtänyt kasveista koostuvan pyöreän muodon päälle abstraktisia metallipintoja ja karvaa. Kuvasta on erotettavissa myös kalan pää.
Hautamäki ei koe tekoälyn olevan uhka taiteilijoille.
– Tässä ajassa yksi tosi tärkeä ominaisuus on kyky adaptoitua uuteen. Tekoälyn kanssa työskentelevät taiteilijat eivät vielä ole joutumassa työttömäksi. Sanotaanko vaikka näin.

Tekoälyä voi kokeilla itse kotona

Tekoälytaiteen generaattorit ovat mahdollistaneet tekoälytaiteen luomisen syöttämällä ohjelmaan vain muutaman sanan. Tällaisia generaattoreita ovat esimerkiksi DALL-E 2 (siirryt toiseen palveluun), Midjourney (siirryt toiseen palveluun) ja Stable Diffusion (siirryt toiseen palveluun), joita jokainen voi kokeilla.
Syöttämällä DALL-E 2:n ohjelmaan ”hamsteri kukan päällä” tai ”räjähdys jääkaapissa”, generaattori tuottaa useita kuvia, joita ei ennen ollut olemassa.

Tekoäly on osa taiteessa tapahtuvaa murrosta

Ensimmäisen kerran tekoäly nousi taiteilijoiden keskuuteen kun tekoälyllä luotu Edmond de Belamyn muotokuva (siirryt toiseen palveluun) kaupattiin huutokaupassa hyvin korkeaan hintaan, 432 500 dollarilla.

Tekoäly ei tule kuitenkaan muuttamaan luovuuden määritelmää.
Tutkijatohtori Riina Lundmanin mukaan luovuuden tekemisen tapa muuttuu.

– Edelleenkin se tarkoittaa jotain uutta tai mielenkiintoista tai yllättävää, mitä saadaan aikaiseksi. Mutta tekoälyn kanssa luovuuden tekemisen tapa muuttuu, eli puhutaan yhteisluovuudesta.
Lundmanin mukaan automaattisessa kuvan ja kielen tuottamisessa on tapahtumassa murros, jonka vuoksi moni voi kokea tekoälyn taiteessa uhkana.

Useat taiteilijat kuitenkin ottavat tekoälyn vastaan uutena työkaluna, joka toimii myös leikkikaverina ideoiden pallottelussa ja uuden mielenkiintoisen tuottamisessa.

Puoli seitsemän tutustui tekoälyn käyttämiseen taiteessa. Katso koko juttu: