Hoito- ja opetusalalla työskennelleistä joka neljäs tekee yhä töitä, vaikka saa jo vanhuuseläkettä, ilmenee Kevan tutkimuksesta.
Joka neljäs kuntien hoivatöistä eläkettä saava tekee yhä töitä. Kuva: Reijo Hietanen
Outi Kokko
Kuntien työntekijöistä moni jatkaa töissä, vaikka saa jo vanhuuseläkettä. Kevan tutkimusraportin perusteella 26 prosenttia hoitoalan ja 24 prosenttia opetusalan alle 68-vuotiaista eläkkeensaajista työskenteli vanhuuseläkkeen rinnalla vuonna 2020.
Varhaiskasvatusalalla vastaava osuus oli 17 prosenttia.
Työ ja eläke limittyvät yhä vanhemmilla. Raportista ilmenee, että yli 64-vuotiaiden työskentely eläkkeen rinnalla on yleistynyt selvästi viime vuosina, ja erityisesti kasvua on ollut 66–67-vuotiaiden ikäryhmissä.
Keva huomauttaa tiedotteessaan, että kunta-alalla on ollut käytössä yleistä eläkeikää alemmat henkilökohtaiset eläkeiät, jotka voivat osaltaan lisätä työntekoa eläkkeen rinnalla erityisesti vanhuuseläkkeissä.
Kun otetaan huomioon vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet, kunta-alalla työskenteli vuonna 2020 eläkkeen ohella lähes 24 000 henkilöä. Alle 68-vuotiaita alan eläkkeensaajia oli tuolloin reilut 117 000 henkilöä.
Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola pitää ilmiötä merkittävänä.
– Eläkkeen ja työn yhdistäminen on yleisintä työvoimapulasta kärsivillä aloilla, ja potentiaalia kasvuun on yhä etenkin vanhuuseläkkeen saajien joukossa, hän sanoo tiedotteessa.
Eläkkeen rinnalla työskentelevillä on korkeammat eläkkeet kuin muilla.
– Se voi kertoa toisaalta pidemmistä ja vakaammista työurista, mutta myös siitä, että työtä tehdään motivoivan työn eikä pienen eläkkeen vuoksi, Rahkola miettii.
Hoiva- ja opetustehtävät ovat yleisimpiä kunta-alan ammatteja. Osa kuntien palveluksessa olevista opettajista, ennen vuotta 1970 syntyneet, on eläkevakuutettuina valtiolla. He ovat yhtä innokkaita työskentelemään eläkkeellä kuin kuntapuolellakin vakuutetut.
Muista valtion ammattilaista ahkeria eläkkeen ohella työskentelijöitä ovat yliopisto- ja tutkimustyöntekijät, sekä sotilaat ja rajavirkamiehet.
