Useat tahot arvioivat tilanteen paranevan lähiaikoina.
Pääkaupunkiseudulla kulkeva metro on kärsinyt henkilöstöpulasta, mikä on johtanut vuorojen perumisiin ja ruuhkiin. Kuva: Joonas Salo
Joona Laukkanen
Pääkaupunkiseudulla metrolla matkustavat ovat joutuneet odottelemaan kyytiään viime aikoina huomattavasti normaalia pidempään.
Metrotauluilla on pyörinyt pitkittyneiden vuorovälien aikaan viesti, jossa kerrotaan vuoroja peruuntuneen henkilöstövajeesta johtuen. Tilanteesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Tilanne on johtanut ruuhkiin, ja HSL:n liikennejohtaja Johanna Wallin myöntää, että asiakaspalautteen perusteella kaikki eivät aina ole mahtuneet odottamansa metron kyytiin johtuen siitä, että vaunu on ollut niin täynnä.
Vuoroja on jouduttu perumaan sairastapausten johdosta useina päivinä, kun paikkaajia ei ole löytynyt.
– Ne perumiset on yleensä juuri siihen ruuhka-aikaan painottuvia, koska silloin se kuljettajien tarve on suurin. Jos sieltä perutaan vuoro, niin se vuoroväli käytännössä kaksinkertaistuu.
Ruuhka-aikaan vuoroväli on kuusi minuuttia, mikä tarkoittaa yhteisillä osuuksilla kolmen minuutin vuoroväliä. Keskustassa on siis joutunut odottamaan seuraavaa metroa maksimissaan kuusi minuuttia, mutta esimerkiksi Myllypurossa tai Kontulassa odotusaika on tällaisessa tapauksessa voinut venähtää 12 minuuttiin.
Tilanne näyttää kuitenkin nyt rauhoittuneen. Wallinin mukaan pariin viime päivään ei ole ollut yhtään peruttua vuoroa. Tähän on vaikuttanut uuden kuljettajakurssierän valmistuminen.
– Se näyttää nyt auttavan tilanteeseen.
Kaupunkiliikenteen toimitusjohtajana kuusi viikkoa sitten aloittanut Juha Hakavuori kertoo kuljettajapulan syiksi esimerkiksi koronapandemian ja vuoden alussa tapahtuneen entisen kaupungin liikennelaitoksen yhtiöittämisen Kaupunkiliikenne-yhtiöksi.
Korona-aikaan vuoroja vähennettiin ja henkilöstöä riitti. Uusia kuljettajia ei myöskään pandemia-aikaan koulutettu.
Maailman palatessa normaaliin aikatauluun paranivat työmarkkinat, ja moni kuljettaja lähti hakemaan uusia tuulia uralleen. Samalla useita jäi eläkkeelle, ja tapahtui yhtiöittäminen, joka sekin osaltaan saattoi vaikuttaa työntekijöiden poistumiseen.
– Alkuvuodelta poistuma oli normaalitasoon selkeästi korkeampi, Hakavuori myöntää.
Keväällä tehtiin päätös, että uusia kuskeja aletaan taas kouluttaa. Uusien metronkuljettajien kouluttaminen otapahtuu pienissä ryhmissä, sillä koulutusajot on suoritettava yöaikaan, kun matkustajia ei kuljeteta.
– Tässä nyt pidetään kursseja niin monta peräkkäin, että saadaan tilanne stabilisoitua ja päästään takaisin normaalitilanteeseen.
Koronapandemialla on yhä vaikutus pääkaupunkiseudun metroliikenteeseen. Kuva: Joonas Salo / IS
Kuskeja edustavan JHL:n pääluottamusmies Pekka Hirvonen kertoo ongelman olevan monisäikeinen, eikä henkilöstövajeelle löydy yhtä yksittäistä syytä.
Hirvonen nostaa esiin niin ikään koronapandemian ja yhtiöittämisen, mutta myös henkilökunnan kehnon jaksamisen kireistä aikatauluista ja matalasta palkkatasosta johtuen.
– Me olemme aina olleet palkoissa hieman jäljessä ja nyt meiltä lähti kaupungin työsopimussuoja. Se on ihan selvä asia, että ihmiset ovat tehneet johtopäätöksiä, että kannattaako sitoutua tähän.
Nykyään metronkuljettaja on koko ajan menossa, sillä päätepysäkeiltä jatketaan oitis matkaa. Ruokatuntia lukuun ottamatta tauot muodostuvat pääasiassa siirtymäajoista, työajat ovat epäsäännölliset ja henkilöstöpula on hankaloittanut siviilielämän järjestelyä entisestään.
– Yritäpäs nyt hoitaa siinä sosiaalista elämää, Hirvonen toteaa.
Vaje kuskeista on stressannut matkustajia, mutta myös kuskeja. Hirvonen sanoo metronkuljettajien olevan sitoutuneita ammattilaisia.
– Olen tosi pahoillani henkilöstön puolesta matkustajia kohtaan. Tämä on meille hirveä asia. Me voimme pahoin osa jo sen takia, että me ei pystytä sitä työtä suorittamaan.
Myös Hirvonen näkee, että kuljettajapulan suhteen ollaan menossa kohti parempia aikoja. Hänen mukaansa todennäköisesti keväällä odottavat paremmat ajat sekä matkustajille, että kuskeille.
– Odotan paljon, että kyllä me tämä iloksi saadaan.
