Vaikka Maahanmuuttovirasto sanoo, että yhdessä asuminen on sujunut rauhallisesti, se on päättänyt siirtää ukrainalaiset ja venäläiset eri asuintiloihin lokakuun aikana. Päätös ei kuitenkaan koske kaikkia keskuksia.
Perjantaina 30. syyskuuta ukrainalainen Natalia Lytvynchuk tuli töistä Salon vastaanottokeskukseen, jossa hän on asunut jo jonkin aikaa miehensä ja kolmen lapsensa kanssa.
Hän näki, että vastaanottokeskukseen on saapunut kaksi linja-autoa. Toisesta alkoi tulla ulos ihmisiä, pääasiassa nuoria miehiä.
– Niitä tuli ja tuli ja tuli, Lytvynchuk muistelee.
Hän ei tiedä, paljonko ihmisiä vastaanottokeskukseen majoitettiin, muistaa vain, että heitä oli paljon.
– Heitä alettiin majoittaa keskukseemme, mutta meille ei kerrottu mitään. Saimme vain sattumalta tietää, että he ovat venäläisiä. Kuulimme, miten he puhuivat puhelimessa perheidensä kanssa, kertoivat, miten mahtavaa täällä on ja miten heillä on käynyt tuuri, että pääsivät tänne.
Natalian mukaan vastaanottokeskuksen ukrainalaiset – pääosin naiset ja lapset – eivät olleet niinkään vihaisia kuin sokissa siitä, kuinka tällainen on ylipäätänsä mahdollista.
– Venäjä on hyökännyt kimppuumme, tuhoaa meidän valtiotamme, kansaamme, kaupunkejamme. Me pakenimme pelastaaksemme lapsemme, Suomi antoi meille turvan, ja nyt vihollisemme asutetaan aivan viereemme, joudumme elämään kasvokkain. En tiedä, miten kestän tällaista. Meillä on yhteinen keittiö ja pyykkihuone.
“Mennään nopeasti, Putin puhuu”
Natalia välttelee kaikkia kontakteja äskettäin tulleiden kanssa. Mutta täysin hän ei voi nousta asioiden yläpuolelle.
– He ovat vetäneet yli ukrainankielisiä lappuja vastaanottokeskuksessa. Ja kun Putin piti puheen alueiden liittämisestä Venäjään, näimme, miten muutama mies juoksi käytävässä ja kiiruhti katsomaan puhetta sanoen “mennään nopeasti, Putin esiintyy”.
Ja vaikka venäläiset eivät käyttäydy vastaanottokeskuksessa millään tavalla aggressiivisesti ukrainalaisia kohtaan, Natalian päällimmäinen tunne on pelko.
– Pelkään ja ajattelen sitä koko ajan. Pelkään jättää 9-vuotiaan poikani kotiin tietäen, että he ovat täällä.
Kateryna Kharynova, joka asuu toisessa vastaanottokeskuksessa Halikossa, kertoo myös, että hänen naapureinaan on pari venäläisperhettä. Ekaterina pakeni Suomeen kaksivuotiaan poikansa kanssa.
Ennen venäläisten tuloa vastaanottokeskuksen ukrainalaiset asukkaat kutsuttiin infotilaisuuteen.
– Meidät koottiin ja kerrottiin tulkin välityksellä, että meidän pitäisi käyttäytyä rauhallisesti ja olla puhumatta politiikasta venäläisten kanssa. Ihmiset olivat tietysti vihaisia, mutta eivät tehneet mitään, sillä tiedämme, että meillä ei ole Suomessa paljoakaan oikeuksia.
Ekaterina ei ole kuitenkaan ole kuullut mistään konflikteista uusien asukkaiden kanssa.
“On vaikea puhua rauhanomaisesta rinnakkaiselosta”
Kun venäläisten turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kasvaa Venäjän liikekannallepanon julistamisen jälkeen, Maahanmuuttovirastossa alettiin pohtia, onko ukrainalaisten ja venäläisten majoittaminen yhdessä sopivaa.
Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Antti Jäppinen kertoi 2. lokakuuta Ylen haastattelussa, ettei näe asiassa ongelmaa. Venäläiset miehet tuskin hakisivat turvapaikkaa Suomesta, jos he kannattaisivat sotaa. Sen sijaan he olisivat astuneet palvelukseen ja ehkä jo lähteneet rintamalle, Jäppinen arveli.
– Täällä olevien venäläisten ja ukrainalaisten mielipiteet Putinin käynnistämää julmaa valloitussotaa kohtaan ovat hyvin yhtenevät. He pitävät sitä suurena tragediana ja ovat tietenkin sotaa vastaan, Jäppinen totesi haastattelussa.
Samana päivänä, viitaten tietoihin Venäjän kansalaisista, Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry julkaisi avoimen kirjeen (siirryt toiseen palveluun) Suomen viranomaisille, jossa pyydettiin, ettei ukrainalaisia ja venäläisiä majoitettaisi samoihin vastaanottokeskuksiin.
“Ukrainalaisten yhdistys Suomessa katsoo, että Venäjältä paenneiden miesten sijoittaminen Ukrainasta paenneiden naisten ja lasten läheisyyteen muodostaa merkittävän uhan jälkimmäisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille”, sanotaan kirjeessä.
Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Inna Manko sanoo, että he päättivät julkaista tällaisen vetoomuksen, koska heidän mielestään Suomessa ei täysin ymmärretä tällaisen rinnakkaiselon vaaroja.
– Jopa pakolaisia auttavien järjestöjen työntekijät ja henkilöt, jotka opettavat pakolaisille suomea, eivät aina ymmärrä, mikä tässä on ongelmana. Heidän mielestään kaikki pakolaiset ovat sotaa vastaan. Mutta se ei ole niin, ja me näemme sen tilastojen perusteella. Levada-keskuksen tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan 72 % venäläisistä kannattaa sotaa, jopa liikekannallepanon jälkeen. On vaikea puhua rauhanomaisesta rinnakkaiselosta, sillä tilanne on aivan toinen.
Tilanteeseen puuttui myös Ukrainan Suomen-suurlähetystö. Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova kommentoi kysymystä sunnuntaina 2.10. twitter-tilillään.
– Kysymykseen Venäjän kansalaisten asuttamisesta vastaanottokeskuksiin, joissa asuu Ukrainan kansalaisia. Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet Ukrainan suurlähetystölle, että tilanne tullaan korjaamaan. Jos vastaavia tapauksia ilmenee jatkossa, lähettäkää konkreettisia tietoja osoitteeseen emb_fi@mfa.gov.ua, Dibrova kirjoitti Twitterissä.
Maahanmuuttovirasto onkin ilmoittanut, että muun muassa vastauksena ukrainalaisten yhdistyksen vetoomukseen jatkossa ukrainalaisia ja venäläisiä ei enää sijoiteta samoihin asuintiloihin, jos kysymyksessä eivät ole saman perheen jäsenet. Viraston mukaan vastaanottokeskuksissa on tähän saakka asunut rauhallisesti sekä ukrainalaisia että venäläisiä.
Tiistaina Maahanmuuttovirasto julkaisi (siirryt toiseen palveluun) asiasta tarkempia tietoja nettisivuillaan.
Virasto kertoo muun muassa, että tällaiseen ratkaisuun ollaan päädytty nimenomaan vastaanottokeskuksissa asuvien ukrainalaisten pelkojen takia.
– Meille on tärkeintä, että asiakkaamme kokevat olonsa Suomessa turvalliseksi, kertoo ylijohtaja Ilkka Haahtela.
Uusien venäläisten turvapaikanhakijoiden kohdalla käytäntö on astunut voimaan heti. Maassa pidempään asuneet asiakkaat siirretään erilleen lokakuun aikana.
Tiistai-iltana Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Antti Jäppinen ilmoitti, että tämä Maahanmuuttoviraston päätös ei koske heitä, sillä Joutseno on niin sanottu “kauttakulkukeskus”, johon lähetetään rajalta niin turvapaikanhakijat kuin myös väliaikaista suojelua hakeneet pakolaiset.
– Meille tulee tällä hetkellä niin paljon ihmisiä, että joudumme myös jatkossa asuttamaan molempien kansallisuuksien edustajia samaan rakennukseen, mutta emme tietenkään samoihin huoneisiin, Jäppinen sanoo.
Migri kertoo (siirryt toiseen palveluun), että Venäjän liikekannallepanon jälkeen Venäjän kansalaiset ovat jättäneet 308 turvapaikkahakemusta, koko vuonna 724. Kaiken kaikkiaan vastaanottokeskuksissa asuu noin 550 venäläistä.
Venäjänkielisen artikkelin on kääntänyt Heli Jormanainen.
Alkuperäisen ukrainankielisen jutun voit lukea täältä. Juttu on julkaistu myös venäjäksi.
Ylen Ukrainankieliset löydät osoitteesta yle.fi/novyny.
