Maatalouden kannattavuus on ollut heikko jo pitkään. Nyt Ukrainan sota nostaa muun muassa lannotteiden ja sähkön hintoja. Hallitus vastaa iltapäivällä opposition välikysymykseen maatalouden kriisistä.
Kuudennen polven lypsykarjatilallinen Mika Tervo tuntee maatalouden kriisin nahoissaan joka päivä. Tervo sanoo kassan "loimottaneen tyhjänä" kesästä lähtien.
Tervolla on 69 lypsävää lehmää ja noin 100 hehtaaria viljelyksiä. Hän on tilannut ensi vuoden lannoitteet Pukkilassa sijaitsevan tilansa pihaan, mutta lasku niistä on vielä maksamatta.
– Edellisenä vuonna lannoitteet maksoivat 23 000 euroa. Nyt hinta on 43 000 euroa, Tervo kertoo.
Toinen kustannusshokki johtuu sähkön korkeasta hinnasta.
Tervon vanha, edullinen sähkösopimus katkeaa vuoden vaihteessa, minkä jälkeen sähkökustannukset kolminkertaistuvat, hän sanoo. Myös sähköstä koituu kymppitonnien lisälasku.
– Se on vain karu fakta. Emmekä edes vielä tiedä, millaiseksi tämä talvi menee.
Tutkija: Maatalouden kriisi on todellinen
Tutkija Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo, että maatalouden kriisi on todellinen.
Poikkeuksellisena kriisiä voidaan Tauriaisen mukaan pitää siksi, että se vaikuttaa maatalouteen laajasti ja nopeasti. Hän kuitenkin muistuttaa, että ahdinkoa on nähty maataloudessa ennenkin.
– Jos ajatellaan 2000-lukua, kannattavuus on ollut oikeastaan koko ajan heikko. On ollut katovuosia ja hintakriisejä. Vuonna 2014 alkoivat puolestaan Venäjä-pakotteet.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan 2000-luvulla huonoin vuosi maataloudelle on ollut 2016. Maatalousyrittäjäperhe sai tuolloin tuloa keskimäärin hieman yli 11 000 euroa vuodessa. Kuluva vuosi ei näytä hyvältä sekään: yrittäjätulo on jäämässä ennusteen mukaan noin 17 500 euroon.
Tauriainen tosin huomauttaa, että ennusteet ovat usein synkempiä kuin todellinen tilanne, sillä niissä ei pystytä ottamaan huomioon sitä, miten tilat sopeuttavat toimintaansa.
Lypsykarjatilalla yrittäjäperhe ansaitsisi tänä vuonna vain 11 000 euroa. Se on korvausta noin 4 000 työtunnille ja noin 500 000 euron pääomalle.
Taso kuulostaa pukkilalaisesta Mika Tervosta valitettavan tutulta.
– Ja kuka sillä nykyään tekee töitä? Nuoret katsovat muualle ja haluavat pitää viikonloppuja myös vapaana. Lomitusten pitäisi sujua, että täältä pääsee joskus irti. Tuolla rahalla tämä homma ei vain jatku, Tervo sanoo.
Tauriaisen mukaan erityisesti pienimpiä tiloja lopettaa vuosittain ja tilojen keskikoko on siten kasvanut. Investointeja on tehty velkarahalla. Ajatuksena on ollut, että maatilan kokoa kasvattamalla kannattavuus paranee.
– Siitä huolimatta yrittäjätulo ei ole kasvanut. Tämä tarkoittaa sitä, että tilojen talousriski on kasvanut ja ne ovat entistä herkempiä suhdannevaihteluille. Nyt markkinoilla nähtävät isot hintamuutokset ovat todella kohtalokkaita monille maatiloille.
Vaikeimmassa tilanteessa kotieläintilat ja kasvihuoneet
Hallitus vastaa keskiviikkona välikysymykseen maatalouden kriisistä. Oppositio syyttää hallitusta välinpitämättömyydestä ja toimettomuudesta maatalouden tukemisessa.
Samaan aikaan neuvottelut maataloudelle kaavaillusta tukipaketista ovat jumissa hallituksen tulehtuneen tilanteen takia.
Tauriainen pitää järkevänä, että mahdollinen tuki kohdistettaisiin kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville tiloille. Hänen mukaansa nykyisessä tilanteessa on kyse ennen kaikkea siitä, että heikosti kannattavilla tiloilla ei ole rahaa juokseviin menoihin.
– Maatilojen kassa on ohut. Tulojen ja menojen erotukseksi jää ohkainen siivu.
Erityisen vaikeassa tilanteessa Tauriaisen mukaan ovat nyt kotieläintilat.
– Korkeat viljan hinnat näkyvät melko pian rehujen hinnoissa. Ensi kesäksi ostettavat lannoitteet ovat olleet huippukalliita ja polttoaineen sekä sähkön hinta on noussut. Inflaatio tietysti vaikuttaa kaikkiin muihinkin tuotantopanoksiin.
Hankala tilanne on myös kasvihuoneviljelyssä, jossa sähköä tarvitaan runsaasti. Tauriainen kertoo, että monet kasvihuoneviljelijät ovat tekemässä päätöstä keskeyttää tuotanto talvikaudeksi.
– Sähkökulut näyttäisivät ennusteen mukaan kasvavan tänä vuonna kasvihuonetiloilla noin 40 000 euroa. Se on suuri summa, vaikka tilat ovat isoja.
Esimerkiksi viljanviljelyssä kannattavuus sen sijaan paranee, sillä sato saadaan myytyä varsin hyvään hintaan.
Ensi vuosi tuskin lupaa parempaa
Välikysymyksessä viitataan siihen, että Suomessa lopettaa joka päivä kolme maatilaa. Tauriaisen mukaan luku pitää paikkansa – laskentatavasta riippuen määrä voi olla jopa neljä.
Tänä vuonna lopettamistahti ei kuitenkaan näytä nopeammalta kuin aikaisempinakaan vuosina. Lisäksi peltoala ja kotieläinmäärät ovat kokonaisuudessaan pysyneet kutakuinkin samana.
Ensi vuosi näyttää Tauriaisen mukaan maatiloille vielä entistä vaikeammalta, mikäli suhdanteet jatkuvat heikkoina.
– Tällöin lopettamispäätöksiäkin nähdään enemmän.
Tuotannosta luopumista tapahtuu kaiken aikaa myös siten, että tilat vaihtavat kotieläimistä kasvinviljelyyn.
Nykyisen kriisin suurin tekijä on Tauriaisen mukaan menojen voimakas kasvu. Tuottajat eivät pysty viemään menojen kasvua myytävien tuotteiden hintoihin heikon markkina-aseman vuoksi.
Tauriainen sanoo, että valtion tuki on siinä mielessä tärkeä, että se auttaa tiloja pahimman kustannuskriisin yli. Se ei kuitenkaan ratkaise perusongelmaa: maatilojen heikkoa kannattavuutta ja markkina-asemaa ruokaketjussa.
Maanviljelijä Tervo: Sata miljoonaa ei auta
Pukkilalainen tilallinen Mika Tervo toivoo, että maatalousyrittäjien ahdinko saisi hallituksen toimimaan nopeasti. Rahaa tarvittaisiin tiloille, jotta edes ylläpitoinvestointeja uskalletaan tehdä.
Tervon mukaan sota voi tyhjentää kaupat paitsi vessapaperista, myös ruuasta, jos konkurssien aaltoa maataloudessa ei estetä.
Tosin jos uuden tukipaketin kokoluokka on reilut sata miljoonaa euroa, kuten julkisuudessa on arvioitu, Tervo ei usko sen tehoon.
– Viime keväänä maatalous sai 300 miljoonan euron tukipaketin, mikä toi tälle tilalle noin 7 500 euroa, eikä sitäkään ole kokonaan vielä maksettu. Se 100 miljoonaa ei auta tässä nyt yhtään mitään.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 8. joulukuuta kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta:
Yle seuraa: Johtoviisikko koolla kello 11 keskustelemassa pelisäännöistä, kuinka pahasti hallitus kompuroi?
Analyysi: Marinin hallituksen finaalissa luottamus on loppu, ja vain sota Euroopassa pitää sitä pystyssä
