Sanna Marinin (sd) hallitus on päättänyt toimista, joilla hallitus haluaa helpottaa kansalaisten sähkön hinnan noususta johtuvaa tuskaa.
Samaan aikaan kuntien omistamat sähköyhtiöt nostavat hintojaan säälimättä.
Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall sanoo, että kuntapäättäjien etiikka ja kriisijohtaminen on pettänyt pahasti kuntien omistamien sähköyhtiöiden omistajaohjauksessa.
– Ensimmäistä kertaa olen ajatellut, että kunnat ovat kriisiaikana heikko lenkki. Ylipäänsä omistajuus korostuu uusien kuntien tehtävänä, Stenvall sanoo Iltalehdelle.
Kunnat ovat merkittäviä sähkölaitosten omistajia. Ne voivat omistajaohjauksen kautta vaikuttaa siihen, että sähkön hinta on niin halpa kuin mahdollista. Tällaisia avauksia ei olla muutamaa aluetta huolimatta juuri tehty.
– Vain harva kuntapäättäjä on julkisuudessa tullut esiin ajatuksella, että kunta haluaa asukkaille niin kohtuuhintaista sähköä kuin mahdollista, Stenvall sanoo.
– Voidaan sanoa, että monia omistajakuntia on ohjannut enemmänkin halu saada sähkömyynnistä mahdollisimman suuria voittoja omaan budjettiin kuin turvata sähkön hinnan kohtuullisuus ja auttaa yhteiskuntaa selviytymään nykytilanteessa. Tämä on nostanut esiin kysymyksen siitä, voiko kuntiin luottaa kriiseissä, Stenvall arvostelee.
Kunnissa on paljon muutakin kriittistä omistajuutta, kuten esimerkiksi jätteenkäsittely ja vesilaitokset.
– Kysymys on jopa julkisen hallinnon omistajuuden oikeutuksesta. Yksi peruste kriittisen infran julkiselle omistajuudelle on, että se turvaa yhteiskunnan toimivuuden niin hyvinä kuin huonoina päivinä. Asiakkaalle korkea sähkön hinta on sama, omistipa sähkölaitoksen yksityinen tai julkinen toimija, Stenvall sanoo.
– Tietysti on mahdollista ajatella, että on oikeampaa, kun maksuista saatavia tuloja käytetään julkisiin palveluihin, hän lisää.
Miksi omistaa jos ei halua vaikuttaa?
Stenvall korostaa omistajuuden merkitystä: jos omistajuudella ei voi vaikuttaa, niin miksi omistaa.
– Sähkökriisissä hallitus on tehnyt melko hyvin hommansa ja yrittänyt ratkaista kriisiä. Ahneet kunnat ovat olleet tämän kriisin heikko lenkki, hän sanoo.
– Olen ollut tutkijana paikallisen, ihmisten lähellä olevan päätöksenteon puolestapuhuja. Tämä kriisi on saanut osin epäilemään järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta, Stenvall jatkaa.
Stenvall sanoo ymmärtävänsä, että energiamarkkinat ovat monimutkaiset ja energiayhtiöiden tilanteet vaihtelevat ja että kohtuullinen voitto on hyväksyttävää, mutta moninkertainen voitto ei ole.
– Kriiseissä puhutaan siitä, että tarvitaan sietokykyä, resilienssiä. Tavallisimmin tämä tarkoittaa, että kestämme kärvistellen ja hammasta purren kriisiajan. Resilienssiä on myös välttää ahneutta, toisten hyväksikäyttöä ja kohtuudessa pysyttäytyminen, Stenvall linjaa.
– Tiedämme aikaisemmista kriiseistä, kuinka oikeudenmukaisuuden ja epäreiluuden kokemus hajottaa yhteiskuntaa. Kunnatkin ovat tässä ison asian äärellä, hän jatkaa.
Toimitusvelvollisuus
Sähkön kohtuuton hinta on monelle yksilölle ja perheelle täysin kestämätön, ja kansalaiset ajautuvat kestämättömiin tilanteisiin, jonka seuraukset jatkuvat vielä pitkään.
– Tämä epäreiluuden kokemus voi olla niin syvä, että se vaikuttaa siihen, miten ihminen tulevaisuudessakin näkee yhteiskunnan ja miten hän kokee osansa siinä, Stenvall sanoo.
Sähkölaitoksilla on toimitusvelvollisuus, joka tarkoittaa, että vähintään yhden sähköyhtiön tulee toimittaa alueella sähköä kohtuullisin hinnoin.
– Tämä on jäänyt toistaiseksi aika lailla kuolleeksi kirjaimeksi. Kannatan windfall-veroa eli energiasta saatujen, kohtuuttomien voittojen verottamista. Osassa kunnista onkin käyty nyt keskustelua, että kuntalaisille annettaisiin mieluummin halvempaa sähköä kuin verotuloja valtiolle.
Hallintotieteen professori Jari Stenvall valittiin vuoden professoriksi 2022. Touko Hujanen
Windfall voi Stenvallin mukaan johtaa myös pelaamiseen. Esimerkiksi saadut voitot saatetaan kanavoida investointeihin, ja esitetään, että juuri niihin on ensi vuonna merkittävä tarve, Stenvall sanoo.
Stenvall muistuttaa, että kunnat ovat muutoksessa sote-uudistuksen myötä.
– Omistajuus korostuu uusien kuntien tehtävissä. On todellakin kysyttävä, että kestääkö päättäjien etiikka ja tehdäänkö kunnissa työtä ihmisten arjen helpottamiseksi.
– Kuntapäättäjät ja energiayhtiöiden johtajat keksivät epämääräistä retoriikkaa. He puhuvat monitahoisesta ongelmasta. Loppujen lopuksi kysymys on paljon yksinkertaisempi. Tehdäänkö kaikki sen eteen, että sähkön hinta on mahdollisimman kohtuullista ja autetaan Suomi selviytymään tästä kriisistä, Stenvall sanoo.
