Millaisin asein Ukraina iski Venäjän tukikohtiin? Tällaiset ovat keskeiset vaihtoehdot

Uusi mysteeriase vai museosta kaivettu lennokki uudelleen muokattuna? Ukrainan kyky iskeä kauas Venäjälle kummastuttaa maailmalla ja Venäjällä.

Ukrainan maanantaina tekemät iskut syvälle Venäjälle kahteen lentotukikohtaan ovat mysteeri sotilasasiantuntijoiden keskuudessa. Millä laitteella iskut tehtiin?

Vaihtoehtoja näyttää tällä hetkellä olevan kaksi: joko Ukraina on onnistunut kehittämään uuden kaukovaikutteisen lennokin tai sitten se on onnistunut muokkaamaan sellaisen vanhasta neuvostoaikaisesta tiedustelulennokista.

Tyypilliseen tapaan Ukraina ei virallisesti myönnä eikä kiistä mitään. Tämä on osa psykologista sodankäyntiä, jota Ukraina on aiemminkin harjoittanut esimerkiksi Moskva-sota-aluksen tuhoamisen jälkeen.

Kun Ukrainan iskukykyä joudutaan arvailemaan, se syö Venäjän resursseja ja luo epävarmuutta.

New York Times julkaisi maanantaina nimettömistä ukrainalaislähteistä saadun tiedon, jonka mukaan isku toteutettiin Ukrainan maaperältä laukaistuilla lennokeilla. Lähteen mukaan toisessa iskussa kohteen lähellä olleet erikoisjoukot ohjasivat lennokin kohteeseen.

Jälkimmäinen tarkoittaisi sitä, että ukrainalaisjoukot toimisivat syvällä Venäjän maaperällä. Vastaavaa väitettiin myös viime elokuussa, kun Ukraina iski Krimillä sijaitseviin lentotukikohtiin. Minkäänlaista vahvistusta väitteille ei ole.

Maanantain iskussa Engelsin lentotukikohtaan Venäjän Saratovissa noin 600 kilometrin päässä Ukrainasta vaurioitui kaksi Tupolev-pommikonetta. Twitterissä levitetyistä satelliittikuvista on tulkittu, että toinen niistä oli Tu-95-pommikone.

Lisäksi kentältä operoidaan Tu-22M-pommikoneella.

Kumpikin on strateginen pitkän matkan pommikone, ja ne kykenevät kantamaan jopa ydinasetta.

Lisäksi maanantaina iskettiin Djagilevon lentotukikohtaan Rjazanissa, joka on 500 kilometrin päässä Ukrainan rajalta.

Venäjän mukaan kolme sotilasta kuoli ja neljä haavoittui iskuissa.

Oliko kyseessä Tu-141?

Venäjä on esittänyt myös väitteen iskun tekotavasta: Ukrainan käytössä oli sen mukaan ”neuvostoaikainen miehittämätön lennokki”.

Asiantuntijoiden mukaan vain yksi lennokki sopii kuvaan. Kyseessä voisi olla vanha tiedustelukäyttöön tarkoitettu Tupolev Tu-141 -lennokki, joita tiedetään olleen Ukrainan käytössä ainakin 70 kappaletta vuonna 2014, kun Itä-Ukrainan sota alkoi.

Neuvostoliitossa 1970-luvulla kehitetty Tu-141 on deltasiipinen suihkumoottorilla varustettu suurikokoinen ja nopea lennokki, joka kykenee lentämään yli 900 kilometrin päähän.

Ainoa ongelma on, että se ottaa vain valokuvia kohteestaan. Sen teknologia oli vanhaa jo 1980-luvulla, ja nyt se on lähes antiikkinen.

Lennokkeja on ollut Ukrainassa nähtävillä myös museoissa.

– Sitä on pitänyt modifioida rajusti … jotta se on voitu varustaa räjähteillä, kommentoi Yhdysvaltain sotilasakatemian professori Vikram Mittal uutistoimisto AFP:lle.

– Se ei ole erityisen edistynyttä teknologiaa, luonnehti puolestaan ranskalaisen IFRI-tutkimuslaitoksen asiantuntija Jean-Christophe Noel.

Asiantuntijoiden mukaan räjähteillä lastattu Tu-141 on pitänyt ohjata päin kohdetta esimerkiksi erikseen asennetun sisäisen gps-paikannuksen avulla ja saada räjähteet laukeamaan.

Tämä ei sinänsä ole iso ongelma, mutta sen on pitänyt kyetä ohittamaan myös Venäjän ilmapuolustus.

– Tu-141 on 1970-luvun teknologiaa. Jos Venäjän tutkat ja ilmapuolustus eivät kyenneet estämään sitä lentämästä satoja maileja lentotukikohtaan, jossa on strategisia pommikoneita … se ei kerro hyvää kyvystä torjua esimerkiksi risteilyohjusiskua, amerikkalainen FPRI-tutkimuslaitoksen asiantuntija Rob Lee kommentoi.

Leen mukaan Ukraina on voinut käyttää myös toista neuvostoajan tuotetta, Tu-141:n sisarlennokkia Tu-143:a.

Se on samanlainen, mutta lähes puolet pienempi tiedustelukäyttöön tarkoitettu miehittämätön alus, jonka lentosäde on vain alle sata kilometriä. Ukrainan olisi pitänyt asentaa siihen uusi, tehokkaampi moottori, jotta se olisi yltänyt maanantain iskuihin.

Kumpaakin lennokkia on vahvistamattomien tietojen mukaan käytetty sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan helmikuussa.

Maaliskuussa sattui tapaus, joka ei vieläkään ole selvinnyt. Silloin Tu-141-lennokki putosi Zagbrebin lähelle Kroatiaan, ja syyllisiksi harhautuneen ohjuksen laukaisuun on epäilty sekä Venäjää että Ukrainaa.

Heinäkuussa Venäjä puolestaan julkaisi kuvia alasammuttujen Tu-143-lennokkien osista Kurskin alueella, joka rajautuu Ukrainaan.

Uusi mysteeriase?

Toinen vaihtoehto maanantain iskuille on kokonaan uusi ase, kuten lennokki tai risteilyohjus, jollaisen Ukraina olisi onnistunut kehittämään ja viimeistelemään sodan aikana.

Ukrainan uskotaan jo kertaalleen onnistuneen vastaavassa kehitystempussa, kun isku Venäjän Mustameren lippulaivaa Moskvaa vastaan tehtiin todennäköisesti uusilla Neptunus-merimaaliohjuksilla.

Lue lisää: Mustanmeren-laivaston ylpeyden tuho on valtava isku Venäjälle – tällaisella aseella Ukraina kertoo iskeneensä

Juuri maanantain iskujen alla Ukrainan valtiollinen asevalmistaja Ukroboronprom ilmoitti tehneensä onnistuneita testejä uudella lennokilla, jonka on aiemmin kerrottu kykenevän kantamaan 75 kiloa räjähdettä jopa 1 000 kilometrin päähän. Jäljellä olivat lausunnon mukaan vain testit elektronisen häirinnän alla.

– Kun nämä testit on onnistuneesti tehty … toivomme pääsevämme testaamaan sitä taistelukäytössä. Lupasimme tehdä tämän ennen tämän vuoden loppua ja pyrimme tavoitteeseen, yhtiön edustaja sanoi lausunnossaan.

Mitään muita tietoja ”mysteerilennokista” ei ole.

– Periaatteessahan määritelmään mahtuu monenmoista laitetta. Mikä on drone ja mikä on ohjus, on aika häilyvä raja loppupelissä, etenkin kun mennään tehokkaampiin järjestelmiin ja tällaisiin itsetuhoutuviin laitteisiin, kommentoi IS:n maanantaina haastattelema sotilaskaluston asiantuntija Petri Mäkelä.

Lue lisää: Iskikö Ukraina uusilla ”ihme­droneilla” Venäjän ydin­ase­tuki­kohtiin?

Joka tapauksessa maanantain iskujen on katsottu merkitsevän uutta avausta sodassa.

Ukrainan kyky iskeä kauas Venäjän linjojen taakse on kuuma peruna länsimaissa, koska laajasta aseavusta huolimatta ne eivät ole suostuneet toimittamaan Ukrainalle kaukovaikutteisia aseita. Syynä on pelko Venäjän reaktiosta.

Yhdysvaltain on jopa väitetty ohjelmoineen Ukrainalle annetut Himars-raketinheittimet niin, että niissä ei voitaisi käyttää pitkälle yltäviä raketteja. Väite on kuitenkin kiistetty.

Venäjällä Ukrainan uusi iskukyky on kaikesta päätellen otettu vastaan huolestuneena. Presidentti Vladimir Putinin on kerrottu pitäneen maan turvallisuusneuvoston kokouksen, jonka aiheena oli sisäinen turvallisuus.

Venäläisten tuntoja iskusta on päätelty myös Telegramin suosittujen venäläisten sotabloggaajien julkaisuista. Eniten keskustelua on herättänyt se, eikö maan armeija ollut millään lailla varautunut mahdollisuuteen, että Ukraina iskisi näin kauas.

Sotaa kommentoiva, laajalti seurattu nimimerkki Rybar luetteli Ukrainan aiemmin tekemiä kaukoiskuja esimerkiksi Krimille ja totesi:

– Kukaan ei ole oppinut niistä mitään. Iskut lentokenttiä vastaan pitkän kantaman ohjuksilla on ilmeinen trendi.

– Lampaat ohjaimissa (Venäjän sodanjohto) osoittavat jälleen täydellistä kyvyttömyyttään.

Toinen erittäin suosittu sotakommentaattori Vladlen Tatarsky puki ihmettelynsä sanoiksi näin:

– Ja minä, typerä ja naiivi siviili, kuvittelin, että lentokoneet säilytetään betonisissa suojissa sodan aikana, vai kuinka?

– Näyttää siltä, että pienet lennokit, uhka joka on sivuutettu, voivat hyökätä strategisia pommikoneita vastaan.