Ministeri "väsähti" kiekkojuhlissa, pääjohtaja palasi lomalta umpihumalassa – näin päättäjien alkoholinkäyttö on noussut otsikoihin Suomessa

Sosiaalisessa mediassa levinneet videot railakkaasti juhlivasta pääministeri Sanna Marinista (sd.) eivät ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun suomalaispoliitikkojen juhlinta ja alkoholinkäyttö aiheuttaa laajamittaisen julkisen jupakan.

Päättäjien ja virkamiesten koheltaminen tai tehtäviensä arvolle sopimattomaksi katsottu käyttäytyminen on ylittänyt uutiskynnyksen useasti viime vuosikymmenten saatossa.

– Alkoholin juominen on läpitunkeva teema koko sodanjälkeisessä politiikassa. Poliitikon piti kestää viinaa, sitä vaati jo Neuvostoliiton kanssa pärjääminen, poliittisen historian professori Kimmo Rentola lausui Turun Sanomille.

Lehti huomautti, että julkisuus vaikeni päättäjien läträämisestä, ja vain "jotkut vähemmän arvovaltaiset lehdet, esimerkiksi Hymy, saattoivat raportoida näistä asioista".

Yksi traagisimmista esimerkeistä on pitkäaikaisen keskustalaisen ministerin ja myöhemmin Suomen Pankin pääjohtajana toimineen Ahti Karjalaisen kohtalo.

Hänen juomatapansa olivat kiinnittäneet huomiota jo ministeriaikoina.

Iltalehti (siirryt toiseen palveluun)kirjoitti vuonna 2008 poliittisen historian professorin Timo Soikkasen kirjoittamaan teokseen Presidentin ministeriö perustuen, että presidentti Urho Kekkosen päiväkirjoissa oli huolestuneita merkintöjä Karjalaisen esiintymisestä humalassa virallisissa työtehtävissä.

Varsinainen aallonpohja tuli, kun ministeriytensä jälkeen Karjalainen jatkoi uraansa Suomen Pankissa. Hänet nimitettiin pääjohtajaksi helmikuussa 1982, kun edeltäjästään Mauno Koivistosta tuli presidentti.

Julkisuudessa esillä oli etenkin lokakuun 1982 devalvaatio. Ahti Karjalainen oli tuolloin palannut lomamatkalta Espanjasta, eikä ollut pystynyt antamaan haastattelua lentokentällä vahvan humalan vuoksi.

Lehdissä alettiin kirjoitella Karjalaisen kasvaneesta alkoholiongelmasta. Lopulta hän menetti puolueensa tuen viran hoitamiseen.

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto toivoi Karjalaisen eroavan itse pankista, mutta Karjalainen ei eronnut virastaan vaan puolueestaan.

Lopulta Koivisto erotti Karjalaisen tehtävästään yleiseen etuun vedoten toukokuussa 1983.

Pääministerinä, ulkoministerinä ja sekä kauppa- ja teollisuusministerinä pitkän uran tehnyt Ahti Karjalainen kuoli Helsingissä 7. syyskuuta 1990.

Vuonna 2014 silloinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) esiintyi tuntuvassa humalassa Suomen jääkiekkomaajoukkueen olympiapronssijuhlissa Venäjän Sotshissa.

– Lähdin pelaajien kanssa juhlimaan pronssimitalia ja voisi tietysti sanoa, että kunto olisi voinut olla parempikin. Epävirallisissa juhlissa ministerilläkään ei pitäisi mennä näin myöhään, Arhinmäki myönsi tapauksen jälkeen.

Tiedot paikan päältä kertoivat, ministeri sammui.

– No, sammuin tai väsähdin. Mä olen ollut toista viikkoa työmatkalla, hän vastasi.

Kun Arhinmäeltä tivattiin, pitikö paikkansa, että Leijonien pelaajat joutuivat kantamaan ministerin tämän hotellihuoneeseen, hän lopulta myönsi saaneensa apua jääkiekkoilijoilta.

Vuonna 2018 vihreiden silloisesta puheenjohtajasta Touko Aallosta levisi Facebookissa kuvia, joissa hän juhli paidattomana tukholmalaisella klubilla.

Yhdessä kuvassa Aalto läiski kumartunutta ihmistä takapuolelle. Tapaus aiheutti keskustelun siitä, oliko moinen toiminta sopivaa käytöstä puolueen puheenjohtajalta.

Aalto itse selitti olleensa vihreiden ruotsalaisen sisarpuolueen vieraana Europride-tapahtuman jatkoilla.

– Klubilla oli aika trooppinen ilmasto ja suurin osa ihmisistä tanssi ilman paitaa. Minuakin pyydettiin jossain vaiheessa ottamaan paita pois, se kuului vähän etikettiin, hän perusteli tuolloin.

Touko Aalto ei ottanut suoraan kantaa siihen, pitikö hän käyttäytymistään sopivana.

– Jokainen voi varmasti itse päätellä. Mutta jos näkisin, että joku muu puoluejohtaja olisi yhdenvertaisuuden puolesta pride-kulkueessa tai -tapahtumissa, niin näkisin sen vain hyvänä asiana.

Hän kiisti olleensa klubilla päihtyneenä.

– Yhden oluen taisin siinä itse klubilla juoda, mutta en ollut päihtynyt missään vaiheessa. Muistan tarkkaan kaiken, mitä on tapahtunut. Ainoa päihde siinä vaiheessa oli hyvä tunnelma. Pride-juhlien henkeen ei kuulu päihtyminen. Se että ihmiset tanssii, juhlistaa yhdenvertaisuutta ja ollessaan kutsuttuna tuollaiseen tilaisuuteen heittäytyvät tunnelmaan mukaan, jos se on jollekin ongelma, niin sitten se on, Aalto vastasi.

Huhtikuussa 1994 tasavallan presidentti Martti Ahtisaari palasi ensimmäiseltä valtiovierailultaan Ruotsista laastari otsassa. Huomio oli taattu.

Ruotsalaislehti Aftonbladetin mukaan presidentin seurue palasi ravintolasta Ruotsin kuninkaanlinnaan puolenyön tienoissa. Siellä pantiin jatkot pystyyn suomalaisten laulujen kaikuessa käytävillä.

Ruotsalaislähteen mukaan yön aikana Ahtisaari oli kaatunut parketille ja hänen otsastaan valui verta.

Presidentin kanslia antoi oman selityksensä tapahtumiin.

– Palattuaan päivällisten jälkeen Tukholman kuninkaanlinnaan tasavallan presidentti järjesti vierashuoneistossaan kiitostilaisuuden ruotsalaiselle kunniasaattueelle ja omalle henkilökunnalleen. Tilaisuuden jälkeen, iltatoimia suorittaessaan presidentti satutti otsansa. Seurueeseen kuulunut ruotsalainen lääkäri tarkasti syntyneen haavan, joka ommeltiin kiinni presidentin huoneistossa. Seuraavan päivän ohjelma toteutui suunnitelman mukaisesti, tiedotteessa kerrottiin.

Iltalehti (siirryt toiseen palveluun)kirjoitti professori Timo Soikkasen kirjaan viitaten, että eräät 1970-luvun suurlähettiläät olivat "armottomia juoppoja", jotka saivat tissutella presidentti Kekkosen erikoissuojeluksessa.

Yhdeksi esimerkiksi nimetään presidentin oma poika, diplomaatti Taneli Kekkonen. Hän toimi ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1952 vuoteen 1985.

Iltalehden siteeraaman kirjan mukaan Kekkonen "jäi usein pois töistä sen takia ettei humalaltaan kyennyt itse pukemaan vaatteita päälleen". Lisäksi häntä oli Puolassa etsitty usein eri hotelleista, "joiden huoneisiin suurlähettiläs oli sammunut".

Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi vuonna 2014 paljastussivusto Wikileaksin julkaisemasta Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedusteluosaston aikanaan tekemästä henkilöarviosta, joka käsitteli Taneli Kekkosta.

– Hänellä on maine liiallisesta juomisesta, mutta tämä ei ilmeisesti ole niin vakavaa, että olisi heikentänyt hänen työtehoaan, raportissa mainittiin.

Heinäkuussa 1984 Taneli Kekkonen jäi kiinni rattijuopumuksesta Suomusjärvellä. Tapauksesta aikanaan uutisoineen Helsingin Sanomien mukaan Salon sairaalassa otetussa verikokeessa Kekkosen promillemääräksi osoittautui 2,36.

Hänet tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta neljäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen lokakuussa 1984. Rattikärynsä vuoksi Kekkonen joutui jättämään suurlähettilään tehtävät Tel Avivissa.

Hän teki itsemurhan 11. heinäkuuta vuonna 1985.