Ministeriön virkamiehet esittävät mittavia toimenpiteitä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Päivi Puonti ja Mika Maliranta pitävät virkamiesten puheenvuoroa tervetulleena.
Elli-Alina Hiilamo,
Heidi Sullström
Ekonomistien mielestä valtiovarainministeriön julkaisema puheenvuoro Suomen julkisen talouden vahvistamisesta on odotuksien mukainen ja tulee tarpeeseen.
Ministeriön virkamiesten mukaan Suomen julkista taloutta on vahvistettava vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla seuraavan kahden vaalikauden aikana. Käytännössä tämä tapahtuisi menoja leikkaamalla, verotusta kiristämällä ja tekemällä talouskasvua tukevia rakenneuudistuksia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti pitää virkamiesten puheenvuoroa tervetulleena. Hänestä arvio yhdeksän miljardin euron vahvistamistarpeesta on perusteltu.
– Puheenvuorossa on paljon elementtejä, jotka olivat odotettavissa ja joista on jo paljon keskustelu. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto on suositellut Suomelle samansuuruisia toimia.
Tutkimuslaitos Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan virkamiesten puheenvuoro alleviivaa Suomen talouden rakenteellisen ongelman laajuutta. Suoraan yhdeksän miljardin euron tavoitteeseen hän ei ota kantaa.
– Meidän julkisessa taloudessa on vakava rakenteellinen alijäämä. Se on niin vakava, ettei sitä korjata hetkessä, vaan tarvitaan pitkä suunnitelma ja paljon erilaisia keinoja.
Rakenteellisella alijäämällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että julkiset menot ovat jatkuvasti suuremmat kuin tulot yleisestä taloustilanteesta huolimatta.
Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan tulevina vuosina on todellinen riski ”julkisen talouden umpikujasta”.
”Koskettaa väistämättä kansalaisia”
Virkamiesten puheenvuoro on keskustelunavaus ensi kevään vaaleja ajatellen. Valtiovarainministeriö on julkaissut vastaavia puheenvuoroja aiemminkin, ja niillä on ollut merkitystä uuden hallituksen päätöksenteon pohjana.
Puheenvuorossa ei esitetä suoraa leikkauslistaa. Selvää kuitenkin on, että virkamiesten mukaan julkisia menoja on leikattava tuntuvasti. Julkisen talouden vahvistamista ei virkamiesten mukaan ole mahdollista tehdä niin, ettei ”se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa”.
Etlan Puonti on tästä samaa mieltä. Julkisten menojen kutistaminen tarkoittaa väistämättä sitä, että tulonsiirtoja tai julkisia palveluja vähennetään, Puonti toteaa.
– On selvää, että se tulee koskettamaan kansalaisia. Niin kuin virkamiehet toivat esityksessään esiin, aluksi kirpaisee, mutta hyödyt tulevat meidän yhteiskuntaan sitten pidemmällä aikavälillä.
Myös Laboren Malirannan mukaan julkisen talouden vahvistamista on vaikeaa tehdä ilman, että se sattuu kansalaisiin. Siksi hänestä on tärkeää, että sopeutustoimista tehdään monipuolisia arvioita ja huomioon otetaan muitakin seikkoja kuin säästetyt eurot.
– Kun toimenpiteitä on paljon, pahimmillaan ne kohdistuvat yksiin ja samoihin henkilöihin. Olisi reilua, että taakka jakautuisi tasaisesti.
Malirannan mukaan on kiistatonta, että Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on ongelma. Hän kuitenkin painottaa, että keinovalikoima ongelmaan puuttumiseksi on laaja.
– Millä keinoilla ja millaisella aikajanalla ongelmaa ruvetaan korjaamaan, siinä on paljon valintoja. Se on poliittisten valintojen tehtävä.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 9. joulukuuta kello 23 saakka.
Lue lisää:
Tässä talousvirkamiesten madonluvut seuraaville hallituksille: Edessä 9 miljardin euron kulukuuri, tarvitaan sekä säästöjä että veron kiristyksiä
