Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Mitä tapahtuisi, jos Venäjä käyttäisi ydinasetta Ukrainassa? Yhdys­valtalaislehti esitteli neljä skenaariota

Ydinsodan vaara on nykyään suurempi kuin koskaan aiemmin sitten Kuuban 1962 ohjuskriisin jälkeen, analysoidaan amerikkalaislehti The Atlanticin laajassa selvityksessä. Lehti julkaisi selvityksensä jo kesäkuussa, mutta Venäjän johdon viime aikojen uhittelun valossa se on entistäkin ajankohtaisempi.

Jopa yhdeksällä maalla on nykyään ydinaseita, ja Ukrainan sodan myötä mahdollisuus asioiden pieleen menemiselle on lisääntynyt huomattavasti. Ukrainassa ydinasetta voitaisiin lehden lähteiden mukaan käyttää neljällä tapaa.

Ensimmäinen skenaario olisi ydinpommin räjäytys Mustanmeren yllä. Tällainen isku ei aiheuttaisi uhreja, mutta todistaisi Venäjän päättäväisyyttä ylittää ydinkynnys ja sekä osoittaisi, että pahempaakin voisi olla edessä.

Toinen strategia kohdistuisi enimmäkseen Ukrainan johtoon, ja sijainniltaan bunkkereihin joissa presidentti Volodymyr Zelenskyi ja tämän neuvonantajat majailisivat.

Kolmas vaihtoehto taas olisi Ukrainan sotilaskohteeseen iskeminen. Tällainen kohde voisi olla esimerkiksi lentotukikohta tai huoltovarasto. Iskun tarkoituksena ei olisi vahingoittaa siviilejä.

Neljäs, ja siviileille tuhoisin, skenaario puolestaan olisi isku ukrainalaiseen kaupunkiin. Tavoitteena olisi aiheuttaa joukoittain siviiliuhreja sekä mahdollisesti nopea antautuminen – samat tavoitteet siis, jotka motivoivat Yhdysvaltain Hiroshimaan ja Nagasakiin tekemät ydinhyökkäykset vuonna 1945.

Kremlissä ollaan viime aikoina väläytelty ahkerasti ydiniskun mahdollisuudella. Stella Pictures

”Tavanomainen” vastaus?

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on tehnyt selväksi, että ydinaseiden käyttöä Ukrainassa olisi "täysin mahdotonta hyväksyä" ja että tämä "johtaisi vakaviin seurauksiin". Kuitenkin lausunnot, jotka mainittujen seurausten laadusta on annettu, ovat olleet toistaiseksi epäselviä.

The Atlanticin selvityksen mukaan valtaosa yhdysvaltalaisasiantuntijoista ei kuitenkaan pidä ydinaseella vastaamista Venäjän mahdolliseen ydinhyökkäykseen hyvänä vaihtoehtona.

Esimerkiksi Naton apulaispääsihteerinä toiminut yhdysvaltalaisdiplomaatti Rose Gottemoeller painottaa Yhdysvaltain tiedustelupalvelun seuraavan reaaliajassa Venäjän ydinaseiden liikkeitä. Hänen mielipiteensä onkin, että mikäli Yhdysvallat havaitsisi taktisten aseiden liikkumisen niiden varastopaikoilta, tulisi Bidenin välittömästi julkistaa näiden aseiden liikkeet ja samalla lähettää Moskovaan tiukka varoitus takakanavia pitkin. Tällä arvellaan onnistutun estämään esimerkiksi kemiallisten ja biologisten aseiden käyttö Ukrainassa.

Yhdysvaltain entinen puolustusministeri William J. Perry puolestaan pohtii tilannetta, jossa Venäjä olisi estelyistä huolimatta onnistunut suorittamaan iskun. Perryn mukaan koston tulisi tässä tapauksessa olla voimakas ja kohdennettu, mutta enemmänkin ”tavanomainen” eikä ydinisku. Iskun tulisi myös rajoittua Ukrainaan, ja mieluiten vain kohteisiin, jotka liittyvät Venäjän ydinhyökkäykseen.

– Tarkoitus olisi mennä niin vähän ylöspäin ”eskalaatioportailla” kuin mahdollista, ja silti saada aikaan syvällistä ja merkityksellistä vaikutusta, Perry selventää.

Ex-puolustusministeri kuitenkin lisää, että mikäli Putin vastaisi tähän pelisiirtoon laukaisemalla toisenkin ydinaseen, Yhdysvaltojen tulisi viipymättä tuhota Venäjän Ukrainassa olevat joukot kokonaisuudessaan. Tämän Perry uskoo onnistuvan vaivatta.

Ei onnellista loppua

Toisaalta esimerkiksi presidentti Barack Obaman Kansallisen turvallisuusneuvoston pääjohtajien komitea päätti jo 2016 selvitystensä jälkeen, ettei Yhdysvalloilla ydiniskun sattuessa olisi muuta vaihtoehtoa kuin kostaa ydinaseilla. Komitean mukaan mikä tahansa muu vastaus ”osoittaisi päättäväisyyden puutetta, vahingoittaisi Yhdysvaltojen uskottavuutta ja heikentäisi Nato-liittoumaa”.

Sopivan ydinkohteen valinta osoittautui kuitenkin tässä komitean selvityksessä vaikeaksi. Venäjän joukkojen lyöminen ydiniskun voimalla tappaisi viattomia siviilejä, myös Nato-maissa. Iskeminen Venäjän sisälle puolestaan saattaisi kärjistää konfliktin täysimittaiseksi ydinsodaksi.

Vuonna 2019 Pentagonin joukkotuhoaseiden torjuntavirasto DTRA loi arvioitaan siitä, miten Yhdysvaltojen tulisi reagoida, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan ja käyttäisi siellä ydinasetta. Vaikka DTRA:n tutkimusten tulokset ovat yleensä salattuja, kertoo The Atlanticin lähteet erään osallistuneen kommentoineen, että ”sotapeli” oli paljastanut ”ettei onnellinen loppu olisi vaihtoehto”.

Sen sijaan DTRA:n selvityksen perusteella olisi todettava vuoden 1983 WarGames-elokuvan tavoin:

– Ainoa voittava liike on olla pelaamatta.