Juuri aloittaneiden hyvinvointialueiden pitäisi tasapainottaa taloutensa kahdessa vuodessa. Ne ovat tilanteessa, jossa työntekijöistä on pulaa ja hoidettavia koko ajan enemmän väestön ikääntyessä.
Sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi vuodenvaihteessa kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Syntyi 21 uutta suurtyönantajaa: niiden palkkalistoilla on noin 10 prosenttia Suomen työvoimasta. Työntekijöistä on jatkuva pula, ja väestön vanhetessa tarve sote-palveluille kasvaa. Miten hyvinvointialueet hoitavat hommat tässä tilanteessa? Jututimme hyvinvointialueiden johtajia.
1. Suurin ongelma on henkilöstöpula
Pula työntekijöistä on alan ongelma numero yksi.
– Joudumme käyttämään kallista työvoimaa ja kallista työaikaa kuten ylitöitä, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen.
Pohjois-Karjalassa toimivan Siun soten hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen mainitsee, että heiltä puuttuu useita satoja työntekijöitä.
– Työntekijöitä puuttuu etenkin ikäihmisten alueelta, mitoitusvaatimukset ovat kasvaneet.
Henkilöstöä yritetään Pohjois-Karjalassa houkutella esimerkiksi koulutusmahdollisuuksilla.
Nopeita ratkaisuja henkilöstön saatavuuteen ei ole, muistuttaa hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta sähköpostivastauksessaan.
– Tarvitaan koulutuspoliittisia toimenpiteitä ja työperäistä maahanmuuttoa. Yhteistyötä tämän teeman ympäriltä on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kanssa, Järvinen kertoo Etelä-Pohjanmaan tilanteesta.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että ellei minkäänlaisia tuottavuustoimia tehdä, sote-henkilöstön tarve kasvaa lähes 50 000 hengellä 2040-luvulle tultaessa.
Tekoäly ja robotiikka auttavat?
Tekoälyä ja robotiikkaa voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalalla nykyistä enemmän.
– Robotiikkaa voidaan käyttää apuna esimerkiksi puhelimeen vastaamisessa, lääkejakelussa ja tutkimustulosten tulkinnassa, listaa Petri Virolainen.
– Kone pystyy tekemään joitakin asioita, ei ehkä yhtä hyvin kuin ihminen, mutta ihminen tarvitaan muualla vielä tärkeämmissä töissä, joten silloin kone on pantava töihin, Virolainen kuvailee.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikainen näkee teknologian hyödyntämisessä merkittäviä mahdollisuuksia, esimerkiksi puheentunnistuksessa, tiedon etsinnässä ja tallennuksessa.
Esimerkiksi mahdollisuus etävastaanottoon voi vaikuttaa siihen, saadaanko jollekin alueelle lääkäriä, Martikainen muistuttaa.
Miten ihmisiä houkutellaan hoitotyöhön?
Miten hoitoalasta saataisiin nykyistä vetovoimaisempi?
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö nostaa esille johtamisen.
– Onko lähijohtaminen kunnossa, onko työnjohdolla mahdollisuudet johtaa, niin sanotusti onko riittävästi natsoja? Vastuu ja valta on oltava riittävän paljon samoissa käsissä, hän painottaa.
Aronkydön mukaan työpaikkaan sitoutumisen ja vastuunkannon pitää näkyä myös palkassa.
– Pitäisi olla myös pitovoimaa: nyt moni alan koulutuksen käynyt tekee työkseen jotakin muuta, muistuttaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen.
Hän listaa avuksi ulkomaalaisten palkkaamisen ja työsiirrot.
– Esimerkiksi, mihin tarvitaan sairaanhoitajan koulutus, mitä työtä voi siirtää muille? Työtä pitäisi pystyä vähentämään. Pahimmillaan se tarkoittaa, että jotain hyödyllistä on ehkä lopetettava, koska työntekijöitä tarvitaan jossakin vielä hyödyllisemmässä.
Tässä kohtaa kuntapäättäjien kannattaa alkaa miettiä, mikä on ennakoivien keinojen merkitys, koulutuksen ja liikunnan, mikä on taiteen merkitys terveydelle? Millaisia liikuntapaikkoja on oltava?
Keski-Suomen hyvinvointialueen konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Leppä painottaa hyvää työnantajakuvaa.
– Sote-alan imago ei ole paras mahdollinen. Johtamiseen on panostettava, Leppä sanoo.
2. Hyödytöntä työtä tehdään ongelmallisen paljon
Hyvinvointialuejohtajat painottavat, että tuottavuuden lisäksi on katsottava vaikuttavuutta.
– Mikä on palvelusta saatava hyöty asiakkaalle? On paljon palvelua, työtä, joka ei tuota potilaalle sitä hyötyä, jonka sen kuvitellaan tuottavan. Lisäarvoa tuottamaton työ pitäisi saada pois, huomauttaa Petri Virolainen.
Ongelmaksi tosin muodostuu monesti se, miten vaikuttavuus voidaan mitata. Joissakin asioissa vaikutus voidaan arvioida vasta vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua.
Timo Aronkytö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta antaa esimerkin lastensuojelusta.
– Nopeita lääkkeitä kustannusvaikuttavuuden parantamiseen ei ole. Tietoa on vasta syntymässä esimerkiksi sosiaalitieteissä vaikkapa lastensuojelun tarpeeseen, miten vanhempien pärjäämistä parannetaan, perheen köyhyyttä vähennetään, näitä vasta tutkitaan.
– Täytyy uskaltaa resursoida henkilöstöä pohtimaan, mikä on tarpeen ja mikä ei, Petri Virolainen painottaa.
– Tällä hetkellä tuottavuuden kannalta akuutein ongelma on se, että erikoissairaanhoidossa hoidetaan potilaita, jotka eivät tarvitsisi erikoissairaanhoitotasoista hoitoa, kuvailee Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Järvinen sähköpostissaan.
21 hyvinvointialuetta ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa. Osassa yhteistyötä on tehty jo vuosia ennen vuodenvaihteen muutosta, osassa ei. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella taustalla ei ole kuntayhtymäyhteistyötä. Pelastustoimi on toiminut maakunnallisesti, mutta sosiaali- ja terveysalan yli 20 järjestäjää ovat nyt yhtä organisaatiota.
– Tälle lähtökohdalle on tyypillistä, ettei resurssien kohdennus ole parasta mahdollista. Yksi järjestäjä antaa paljon mahdollisuuksia, kuvailee Lasse Leppä Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
Keski-Suomessa laaditaan tuottavuusohjelmaa, jossa käydään läpi uutta organisaatiota: 10 000 työntekijää, tuhansia hankintasopimuksia, varallisuuseriä, satoja sähköisiä järjestelmiä.
3. Rahoitusmallia viilataan vielä?
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen ja osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Alkuvaiheessa hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta.
– Rahoitusmalli on uusi kaikille. Uskon, että sitä joudutaan hienosäätämään. Uskon, että tämä on kehittyvä malli, arvioi Tarmo Martikainen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.
Samoilla linjoilla on Siun soten Leivonen.
– Nopealla aikavälillä rahoituslainsäädäntöön ei ole tulossa muutoksia. Se on korjattava ajan kanssa.
31. tammikuuta uutisoitiin, että hyvinvointialueille esitetään tälle vuodelle 500 miljoonan euron lisärahoitusta. Summasta 350 miljoonaa euroa olisi valtionavustusta ja 150 miljoonaa euroa kertaerän aikaistamista. Hallitus antoi lisätalousarvioesityksen (siirryt toiseen palveluun) eduskunnalle 2. helmikuuta.
Lue lisää:
Kuntoportaat, omatoimikirjasto ja henkilökohtaista liikuntaneuvontaa – keinot ovat monet, kun kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
Iso osa terveydenhuollon toimenpiteistä on turhia – katso lista toimista, joista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä
Päijät-Hämeen uusi hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen uskoo kuuntelemiseen ja haastamiseen
Hyvinvointialueet aloittavat – katso tästä kartasta, mikä omalla alueellasi muuttuu
