Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

MM-jalkapallo | Petri Pasanen ja Juho Rantala hurmasivat suomalaisen yleisön: ”Televisiokatsoja syö silmillään”

MTV:n ja C,oren MM-kisastudion isäntä Petri Pasanen ja Ylen MM-kisastudion asiantuntija Juho Rantala ovat keränneet esiintymisestään kehuja kisaillasta toiseen. Kuva:  Kari Pullinen

Jalkapallon MM-kisastudioissa on nähty paljon hyvin esiintyviä asiantuntijoita kahdella kanavalla, mutta kahden asiantuntijan innostus on hypännyt ruudusta katsojan kotiin. C Moren ja MTV:n juontaja Petri Pasanen ja Ylen asiantuntija Juho Rantala ovat tehneet vaikutuksen intohimollaan.

Qatarin MM-kisoissa on ollut poikkeuksellista televisiokatsojan kannalta se, että kisat on jaettu Ylen ja MTV:n kesken. Järjestely on tarjonnut kotikatsomoille rikkaan kattauksen pelin asiantuntijoita entisistä huippupelaajista jarilitmasista ja mikaväyrysistä Palloliiton valmennuskaartiin.

Kaikista puhuvista päistä on erottunut kaksi tv-kasvoa selkeästi intohimollaan, joka on paistanut läpi puheenaiheesta riippumatta.

C Moren ja MTV:n tv-kasvoista juontaja, entinen huippupelaaja Petri Pasanen, 42, on kantanut lähetyksiä persoonallaan. Ylen puolella lähetyksen energiataso on noussut silloin, kun ääneen on päässyt Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala, 47.

Kumpikin nimeää kysymättä asiantuntijatyönsä kulmakivekseen saman asian: intohimon.

”Tykkään futisasiantuntijan työstä paljon. Olen käytännössä koko elämäni puhunut jalkapallosta. Huippufutis on lähellä sydäntäni. Nautin siitä ja toivon, että se välittyy katsojille”, Juho Rantala sanoo.

Televisiossa tulee käyttöön samoja taitoja, joita hän on käyttänyt aiemmin työssään jalkapallovalmentajana.

”Valmentajalle on tosi tärkeätä, että äänensävy mukailee viestiä. Valmentajana olen pyrkinyt olemaan intohimoinen ja uskottava.”

Rantalan mukaan kokemus on kartuttanut itsevarmuutta, eikä hän enää häpeile niin paljon virheitä, joita tulee vääjäämättä.

”Pitää yrittää olla luonnollinen. Ajattelen, että olisi hyvä, jos asiantuntijatyöstäni välittyisi kaksi asiaa. On hienoa, jos intohimoni lajia kohtaan välittyy. Ja toiseksi siitä voi välittyä asiantuntemus.”

Petri Pasanen Kuva:  Kari Pullinen

Petri Pasanen pääsi asiantuntijan rooliin ensin Ylellä peliuransa lopussa vuonna 2014. Syksyllä 2018 hän siirtyi asiantuntijaksi C Morelle, jossa hän aloitti kaksi vuotta sitten Mestarien liigan lähetysten juontajana. Pasanen kuvailee oppimisprosessiaan televisiossa mielenkiintoiseksi matkaksi.

”Koen yhä vahvemmin, että televisiokatsoja syö silmillään esiintyjiä, kehonkieltä ja kuuntelee ääntä. Esiintyminen on noussut yhä tärkeämmäksi asiaksi itselläni viime vuosina. Se on itselleni jopa tärkeämpää kuin sisältö.”

Pelaajauransa aikana Pasanen nähtiin ehkä ujona tai hiljaisena pelaajana. On tullut yllätyksenä, että entisestä maajoukkuepuolustajasta on kuoriutunut luonteva esiintyjä viime vuosina. Eräänlainen suomalainen versio BBC:n Gary Linekeristä.

”Olen yrittänyt koko ajan miettiä ja kyseenalaistaa, mitä voisin tehdä paremmin ja mistä voisin ammentaa inspiraatiota. Tunnen kehittyneeni esiintymisessä.”

Ehkä kaikkein yllättävintä Pasasen uudella uralla on se, että hän on käytännössä täysin itseoppinut tv-esiintyjä. Hän toki korostaa, että on voinut kysyä asioista. Mutta itse hän on oppinut, miten hänen kannattaa tehdä asioita televisiossa.

”Kun katson muiden esiintymistä televisiossa tai muissa tilaisuuksissa, pidän silmät auki, kuuntelen ja mietin, miksi tuo teki noin tai olipa tuo hyvä. Jos näen jonkun vetoavan esiintyjän, mietin, mikä minua esiintyjässä puhutteli. On kiehtovaa tarkkailla ihmisiä eri tavalla tästä työstä johtuen.”

Pasanen kertoo silmät avanneesta kokemuksesta peliuransa ajalta Werder Bremenissä. Viimeisellä kaudella Bremenissä joukkueen eteen tuli urheilupsykologi, joka teki vaikutuksen. Pasasen mieleen jäi, miten urheilupsykologi puhui intohimosta ja siitä, miten intohimo puhuttelee muita ihmisiä.

”Olen sen jälkeen miettinyt, että jos intohimo paistaa läpi, sen täytyy tarttua.”

”Jos televisiossa joku selostaisi karhun heräämistä talviunilta ja siitä huokuisi välittäminen aiheesta, minusta olisi kiva katsoa sellaista. Selostaisin karhun heräämistäkin samalla intohimolla kuin jalkapalloa. Jos aidosti näytän välittämiseni, luulen, että sitä on kiva katsoa ja kuunnella.”

”Haluaisin tietää joukkueet niin hyvin, että tunnistan jokaisen pelaajan juoksutyylistä.”

Intohimon taustalla on tietenkin vankkaa asiaosaamista jalkapallosta. Tärkein työ tiedon kartuttamisessa on tehty vuosikymmenien aikana.

Pasasen käsissä ei näy koskaan juontokortteja, eikä hän koskaan edes kirjoita juontojaan.

”Sovellan lennosta. Siinä tulee esiin se vahvuus, kun olen 35 vuotta seurannut futista, ei minun tarvitse epäillä, ettenkö osaisi reagoida.”

Toki kumpikin asiantuntija on perehtynyt MM-kisajoukkueisiin ja tuntee kaikki pelaajat ainakin jollain tavalla. Rantalan mukaan asiantuntijan työ on samalla tavalla ahkeruustyötä kuin valmentaminenkin.

”Haluaisin tietää joukkueet niin hyvin, että tunnistan jokaisen pelaajan juoksutyylistä. MM-kisoissa se on aika haastavaa. Tietoa on niin paljon tarjolla, että kotikatsomossa on aina joku, joka tietää enemmän.”

Pasanen ja Rantala näkevät sen rikkautena, että kisat tulevat MTV:n kanavilta ja Yleltä. Pasasen mukaan ei ole oleellista, kumman kanavan lähetyksistä katsoja tykkää.

”Oleellisempaa on, että onpa hienoa aikaa suomalaiselle futisihmiselle. Miten paljon osaavia tekijöitä ja näkökulmia kaksi mediataloa pystyvät tarjoamaan”, Pasanen sanoo.

Rantala on ollut aiemmin myös C Moren asiantuntijana Mestarien liigan lähetyksissä ja tuntee kummankin mediatalon tavat.

”Molemmissa lähetyksissä painetaan töitä kovasti. Ihmiset saavat olla mitä mieltä tahansa, mutta mielestäni lähetykset ja studiot ovat molemmilla hyviä. Ne saavat asiantuntijat näyttämään hyviltä.”

MM-kisoilla on merkitystä myös Rantalan työlle huippujalkapallopäällikkönä. Hän on työssään vastuussa 15-19-vuotiaiden juniorimaajoukkueista, tekee yhteistyötä kahdenkymmenen talenttiseuran kanssa ja pyrkii auttamaan myös pienempiä seuroja.

”Olemme etuoikeutetussa asemassa lajina, että jalkapalloa tulee niin paljon. Jalkapallo on niin suosittu laji, että se on helppo saada lapsia lajiin. Hyvä niin, se on upea laji.”

Pasanen kokee, että hänellä ei ole vastuuta viedä suomalaista jalkapalloa eteenpäin. Mutta hän sanoo, että siihen on mahdollisuus.

”Kun olen näkyvässä roolissa, voin kertoa siitä, miten hieno laji meillä on, kun puhutaan parhaista puolista. Ja siinä kohtaa, jos joku liittää työni suomalaiseen jalkapalloon, on se bonusta.”

”Eihän ihmisiä pidä kohdella niin kuin siellä on kohdeltu.”

Näitäkään asiantuntijoita on mahdotonta haastatella kysymättä heidän näkemyksiään Qatarin MM-kisojen nurjasta puolesta ihmisoikeusloukkauksineen. Rantalan mukaan sitä puolta kisoista on käsitelty asiallisesti tv-kanavilla.

”Jokainen ymmärtää, että kisoja ei olisi pitänyt ikinä antaa Qatarille. Toivottavasti tästä seuraa kuitenkin jotain hyvää, mutta hinta sille hyvälle on ollut liian kova. Toivottavasti tällaista ei koskaan enää tapahdu.”

Pasanen toteaa MTV:n tuoneen kanavissaan esille Qatarin kisojen epäkohtia.

”Eihän ihmisiä pidä kohdella niin kuin siellä on kohdeltu. Siinä ei ole mitään epäselvää”, Pasanen sanoo.

”On ihmisoikeuspuoli kisoista, ja sitä pitää pitää esillä. Sitten on urheilullinen puoli ja jalkapallo, joka kuitenkin kiinnostaa monia. Ennen kisoja ja kisojen aikana näiden kahden puolen pitää tulla toimeen keskenään. Molemmat tärkeitä.”

Entä sitten itse jalkapallo, millaisia havaintoja kisoista on tehty? Pasasta harmittavat tylsät hetket.

”En vain jaksa katsoa sitä, kun toinen joukkue pitää palloa ja toinen joukkue puolustaa hienosti vasemmalta oikealle ja yrittää välillä tehdä jonkin hyökkäyksen.”

Toisaalta Pasanen näkee pelin muuttuvan selvästi universaalimmaksi.

”Kun katson Brasilian joukkuetta, rupeaa siinä näkymään eurooppalainen vaikutus yhä enemmän. Jos Brasilia voittaa maailmanmestaruuden, sen peli on eurooppalaisempaa kuin koskaan aiemmin.”

Rantalan mukaan Qatarin MM-kisat eivät ole jalkapalloltaan nousseet mitenkään maagisiksi. Hänen työroolistaan katsottuna otteluissa on korostunut, miten viimeisen päälle viritettyjä huippu-urheilijoita pelaajat ovat. Siitä seuraa ajatus siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä paremmin.

”Ajattelen, että tärkeätä on lasten ja nuorten liikunnan määrien kasvaminen. Kun pelaajalla on intoa, treenaaminen tapahtuu luonnostaan.”

Lue lisää: Kroatia ja Brasilia hakevat avausmaalia, tilanne tauolla 0–0 – HS seuraa MM-kisojen puolivälieriä

Lue lisää: Qatarin stadioneiden ilmastointi saa rajua arvostelua: useat pelaajat köhivät

Lue lisää: Vuoden jalkapalloilija ei mahtunut Vuoden urheilija -äänestykseen

Lue lisää: ”Heidän projektinsa ovat aivan mielettömiä” – suomalaisjohtaja varoittaa ankarasti Saudi-Arabiasta

Lue lisää: Oudolle eleelle naurettiin, kun 17-vuotiaasta maksettiin jättisumma – Jude Bellingham saattoi kuitenkin pelastaa lähes 150-vuotiaan suurseuran