Pettymykset, ärsytykset ja muut hankalat tunteet kuuluvat elämään. Miten tunnekuohuista selviytyy kunnialla ja voisiko niistä jopa oppia jotain?
Psykologi Marja Saarenheimo kertoo, että ihmiset usein pelkäävät vaikeita tunteita ja ajattelevat, ettei ahdistusta, pelkoa tai ärtymystä saisi tuntea. Ne kaikki kuitenkin kuuluvat arkeen. Kuva: Shutterstock
Kirsi-Marja Kauppala
Elämä on meille rakkaudella räätälöity vastoinkäyminen, kirjailija ja terapeutti Tommy Hellsten on sanonut. Vaikka kuinka haluaisi pysyä positiivisilla fiiliksillä, erilaiset takapakit ja hankalat tunteet kuuluvat arkeen. Mielipahalta ei voi välttyä, mutta omaa suhtautumistaan pahaan mieleen voi aina muuttaa, muistuttaa myös psykologi Marja Saarenheimo.
– Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Mutta se, mitä tunne kertoo, ei ole välttämättä totta. Aina ei tarvitse toimia niin kuin tunne ehdottaa, Saarenheimo sanoo.
Saarenheimo on huomannut, että moni pahoittaa mielensä nykyisin liiankin herkästi. Tunteita vatvotaan liikaa.
– Ihmiset ovat herkistyneet normaaleille, elämään kuuluville tunteille. Jos ahdistaa, aletaan helposti miettiä, onko minulla nyt ahdistushäiriö sen sijaan, että tunne hyväksyttäisiin normaalina ja ohimenevänä.
Ikävätkin tunteet, kuten ärsytys tai häpeä, kestävät yleensä varsin lyhyen aikaa, Saarenheimo sanoo. Tunne voi kuitenkin jäädä päälle, jos sitä yrittää vältellä tai jos tunnetta jää vatvomaan.
”
Ihmiset ovat herkistyneet normaaleille, elämään kuuluville tunteille.
Jos vaikea tunne on hyvin voimakas, kestää päiväkausia tai saa välttelemään vaikkapa kaupassa käyntiä tai ystävien näkemistä, siihen tulisi hakea apua esimerkiksi osaavalta terapeutilta tai omasta terveyskeskuksesta.
Saarenheimo kertoo, että ihmiset usein pelkäävät vaikeita tunteita ja ajattelevat, ettei ahdistusta, pelkoa tai ärtymystä saisi tuntea. Ne kaikki kuitenkin kuuluvat arkeen. Pettymyksiltä ja pahan mielen tunteilta ei kannata, eikä voikaan, suojella itseään, hän muistuttaa.
– Jos tunteita alkaa vältellä, rajoittaa samalla omaa elämää.
Sitten treenaamaan
Tavallinen arki tarjoilee onneksi riittävästi tilaisuuksia harjoitella hankalien tunteiden kohtaamista ja niiden oppien oivaltamista.
Seuraavassa on esimerkkejä siitä, miten mielipahaa voi käsitellä rakentavasti.
Olet sopinut ystäväsi kanssa tapaamisen kahvilaan klo 15 ja ystäväsi saapuu iloisesti tunnin myöhässä ilman selityksiä. Kihiset kiukusta ja haluaisit kuulumisten sijaan vaihtaa pari ei-niin-huolella valittua kirosanaa.
Tässä tilanteessa suuttumus on normaali reaktio ja kertoo siitä, että jokin oma tarve ei ole tullut kohdatuksi, Saarenheimo sanoo.
– Ihmissuhteissa toivotaan yleensä vastavuoroista arvostusta ja toisen ajan kunnioittamista.
”
Ihmissuhteissa toivotaan yleensä vastavuoroista arvostusta.
Onkin tärkeää pitää puoliaan ja sanoittaa omat tunteensa ja tarpeensa toiselle. Muuten kiukku voi alkaa kohdistua itseen, kun ei ole osannut pitää puoliaan.
Mielenpurkauksen sijaan Saarenheimo neuvoo ilmaisemaan kiukun takana olevat tarpeet ja omat rajat esimerkiksi näin: ”Arvostan sitä, että sovitusta pidetään kiinni. Minulle ei ole ok, että joudun odottamaan tunnin ja siitä tuli kurja fiilis. Voisitko kiinnittää asiaan huomiota ensi kerralla?”
Tulet töistä kotiin ja huomaat, ettei puoliso ole vienyt roskia. Huomio tulee ilmaistua rakkaalle turhankin tylysti. Jälkeenpäin podet pahaa mieltä purkauksestasi.
Tässä tapauksessa paha mieli kertoo siitä, että on tullut toimittua hölmösti: omaa käytöstä pitäisi korjata, Saarenheimo sanoo. Jos oma käyttäytyminen hävettää, se kannattaa tunnustaa toiselle ja samalla pyytää anteeksi. Vaikka mielipaha yrittää kannustaa sovinnontekoon, se ei ole aina helppoa ja vaatii rohkeutta. Jos anteeksipyyntö tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta, Saarenheimo ehdottaa käyttämään jotain muuta ilmaisua, vaikka ”sopu”.
Herätyskellon pirinä ja ajatus töihin lähtemisestä ärsyttää joka aamu. Koko arki tuntuu yhdeltä isolta ampiaispesältä. Lauantai on viikon ainoa päivä, kun ei ärsytä.
Krooninen ärsytys kertoo siitä, että elämässä on liikaa velvollisuuksia, stressiä ja painetta, Saarenheimo sanoo. Jatkuva ärtyneisyys ei ole normaalia, vaan viesti siitä, että jotain tulisi muuttaa omassa arjessa. Jos tunnetta ei kuuntele, seurauksena voi olla burnout.
”
Jatkuva ärtyneisyys ei ole normaalia.
Saarenheimo kehottaakin miettimään, miten omaa elämää voisi rauhoittaa ja yksinkertaistaa. Mitä tekemisiä voisit jättää pois, jotta tilaa tulisi olemiselle? Tai olisiko aika vaihtaa työpaikkaa?
Päätit kauan harkittuasi vaihtaa unelma-alallesi ja valmistauduit vuoden ajan pääsykokeisiin. Uurastus ja unelma särkyvät hetkessä, kun tulee viesti: ”Valitettavasti et tullut valituksi…” Tahdot linnoittautua peiton ja suklaavuoren alle.
Pettymys kertoo siitä, että jokin asia on ollut itselle tärkeä. Mutta usein emme tiedä sitä, miksi asia on meille tärkeä, Saarenheimo sanoo. Pettymys voikin opettaa meille paljon itsestämme ja siitä, mitä arvostamme elämässä.
Pettymys ja suru ovat normaaleja tunteita, jotka tulisi kohdata ja hyväksyä: nyt kävi näin.
Masennus taas kertoo siitä, että tunnetila on jäänyt päälle. Jos murhe kestää päiväkausia, tilanteesta kannattaa keskustella ystävän tai terapeutin kanssa, Saarenheimo neuvoo.
3 x tyynnytä tunnekuohu
Kun vaikea tunne iskee päälle, nämä pikaniksit auttavat.
1. Pidennä uloshengitystä.
Hengitä sisään laskien mielessäsi neljään ja ulos jarrutellen, kahdeksaan laskien. Ahdistus tavallisesti lisää sisäänhengittämistä, mutta pitkät ja rauhalliset uloshengitykset rauhoittavat tunnekuohua.
2. Suuntaa huomio ympäristöösi.
Kuuntele ääniä ympärilläsi, nuuhki tuoksuja, katsele ja nimeä mitä näet ympärilläsi. Aistihavaintoihin keskittyminen siirtää huomion pois itsestä, auttaa hiljentämään mieltä ja samalla ikäviä tunteita.
3. Kirjoita tuntemuksesi paperille.
Ota paperi eteesi ja kynä käteen. Siirrä tunteesi suodattamatta paperille ja hävitä kirjoitus. Tunteiden kirjoittaminen hidastaa automaattisesti mielen kuohua ja jäsentää omaa kokemusta.
Vinkit antoi psykologi Marja Saarenheimo
