Suomen tärkein valtti on nopeasti kasvava päästötön sähköntuotanto. Vetyinvestoinnit eivät ole kuitenkaan vielä varmoja. Lupien saamista pitäisi sujuvoittaa, Lintilä sanoo.
Heidi Sullström,
Petteri Lindholm
Useat ulkomaiset yhtiöt etsivät Suomesta paikkaa vetytalouden tuotantolaitoksille, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) lauantaina aamupäivällä Ylen Ykkösaamun haastattelussa. Kyse olisi vedyn tuotannosta ja sen jatkojalostuksesta.
– Meillä taisi tällä viikolla olla kaksikin merkittävää yritystä Suomessa käymässä useampaa kaupunkia läpi merkittävien vetypuolen investointien tekemiseksi.
Suomen potentiaalista vetytaloudessa saatiin esimakua viime viikolla, kun norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö kertoi yhdestä Suomen historian suurimmasta investointisuunnitelmasta.
Yhtiö suunnittelee rakentavansa Uudellemaalle Inkooseen vedyn ja päästöttömän teräksen tuotantolaitoksen. Toteutuessaan hanke toisi Suomeen noin neljän miljardin euron investoinnit.
Nyt kehitteillä olevista hankkeista Lintilä ei kertonut Ykkösaamun haastattelussa tarkemmin, mutta lisätietoja kuullaan Lintilän mukaan jo pian.
– Varmaan ilmoitukset tulevat lähikuukausien aikana, investoinnit lähtevät sitten sen mukaan, kun luvitukset ja muu on kunnossa.
Luvitus pitäisi saada sujuvammaksi
Vielä vetyinvestoinnit eivät kuitenkaan ole varmoja. Lintilän mukaan suurin este on luvituksen hitaus ja heikko ennakoitavuus.
Suomen tärkein valtti on puolestaan nopeasti kasvava päästötön sähköntuotanto.
– Tuulivoimasta – ja ylipäätään päästöttömästä energiasta – muodostuu se meidän vahvuus ja se tuo meille investointeja.
Päästöttömän sähkön vetyhankkeisiin tarvitaan lisäksi paljon uutta infrastruktuuria, sanoo vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.
– Murros tulee vaatimaan valtavia infrainvestointeja. Miten vetyä siirretään ja mahdollisesti varastoidaan.
Se tarkoittaa esimerkiksi putki-infrastruktuuria ja laivaterminaaleja, joiden kautta kautta vetyä voidaan viedä kansainvälisille markkinoille, Arasto sanoo.
Nopeasti kasvava sähkötuotanto merkitsee niin ikään lisäinvestointien tarvetta sähkön siirtoverkkoon.
Myös vetyteknologioissa on vielä paljon ratkottavia ongelmia. Esimerkiksi vetyperusteinen terästuotanto on vasta kokeiluvaiheessa.
Osaamista koko vetyarvoketjun osalta
Suomen asema vetytalouden tulevaisuuden kärkimaana ei kuitenkaan ole Araston mukaan toiveajattelua. Päästöttömän sähköntuotannon lisäksi hän korostaa suomalaista osaamista.
– Meillä on osaamista koko vetyarvoverkon osalta ja meillä on toimijoita melkein jokaiseen arvoverkon osaseen, jolloin täällä on toteutuskykyä, jota tarvitaan tällaisen uuden teknologiahankkeen läpivientiin.
Suomi on hyvässä asemassa vetymarkkinoiden kärkitoimijoiden joukossa, Arasto sanoo.
Sitä puoltaa myös se, että Suomi on vähemmän riippuvainen fossiilisesta energiasta, käytössä on monipuolisesti erilaisia energialähteitä ja infrastruktuuri on nykyaikaista.
– Vetytalous ei ole Suomelle pakko, vaan mahdollisuus. Tässäkin on iso ero moneen muuhun maahan verrattuna.
Sähkö- ja energiainvestoinnit ovat Suomessa myös monia muita maita kannattavampia, koska sähkötuotannon hukkaenergiaa käytetään lämmöntuotantoon.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 15.1. klo 23:een asti.
