Arjen kiire ja kuormitus voivat saada tuttujen nimet unohtumaan hetkellisesti. Se voi johtaa kiusallisiin tilanteisiin tai herättää huolta omasta muistista.
Työikäisellä muistiin vaikuttavat esimerkiksi arjen kuormittavuus, kiire, stressi ja väsymys. Kesken kiireisen työpäivän työkaverin nimi voi hetkellisesti unohtua. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS
Lasse Pyhtilä HS
On normaalia, että tuttavien nimet unohtuvat satunnaisesti, sanoo muistitutkija Jenni Kulmala. Hän toimii aivo- ja muistiasioiden erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) sekä gerontologian apulaisprofessorina Tampereen yliopistossa.
”Heti ei kannata huolestua, ellei huomaa muistissaan selkeää muutosta aiempaan.”
Lähtökohtaisesti omien lähisukulaisten ja sellaisten ihmisten, joiden kanssa viettää päivittäin aikaa, nimien tulisi pysyä muistissa.
Entä, jos työpaikalta tutun ihmisen nimi yhtäkkiä unohtuu?
”Arjessa voi olla multitaskaamista [monen asian tekeminen yhtä aikaa] ja huomion kohdistamista moneen asiaan samaan aikaan, jolloin aivot eivät aina pysy perässä. Jos muistettavia nimiä on monia, ne unohtuvat helpostikin.”
Hetkellisen unohduksen taustalta voi löytyä monia syitä. Työikäisellä muistiin vaikuttavat esimerkiksi arjen kuormittavuus, kiire, stressi ja väsymys.
”Tavallisesti nimi palautuu mieleen hetken kuluttua, kun vähän kaivelee.”
Tilanteissa, joissa kohtaa uusia tuttavuuksia, kuten juhlissa, nimet saattavat painua nopeastikin unholaan. Kulmalan mukaan kömmähdys liittyy tällöin pikemminkin tarkkaavaisuuteen ja huomion kohdistamiseen.
”Tilanne on vähän sama, kun tulee töistä ja laskee avaimet pöydälle miettien jo seuraavaa asiaa, kuten ruuanlaittoa. Aivot eivät rekisteröi avaimien laskemista, eikä hetken päästä muista enää, mihin ne laittoi”, Kulmala vertaa.
Esimerkiksi uudessa kouluryhmässä tai vastaavassa porukassa nimien muistaminen voi viedä aikaa.
”Itselleen kannattaa kehittää jokin muistisääntö, kun haluaa pitää ryhmän nimet muistissaan. Jos vaikka uusi tuttavuus nimeltään Jussi esittelee itsensä, voi kiinnittää huomiota myös siihen, minkä väriset hiukset hänellä on. Se linkittää nimen johonkin ja antaa aivoille vihjeen.”
Muistin normaaliin toimintaan kuuluu toki se, että kaikki asiat eivät painu pitkäkestoiseen muistiin.
”Ihmisten ei kuulukaan kaikkea ja kaikkia muistaa. Se olisi todella kuormittavaa, ja siksi muisti priorisoi.”
Tuttavan nimen unohtaminen voi tuntua kiusalliselta. Tapaseura ry:n varapuheenjohtaja Risto Rasku sanoo, että paras vaihtoehto on olla rehellinen.
”Ei kannata ruveta ihmettelemään ja arvailemaan. Sanoo vielä monta väärää nimeä, ja se vasta onkin kiusallista.”
Ylimääräiseltä sähläämiseltä voi välttyä, kun reilusti esittelee itsensä ja pyytää toista kertomaan nimensä.
”Kannattaa vain tunnustaa, että minä tunnen sinut tai olen jossain nähnyt, mutta nyt tuli muistikatko.”
Satunnaiset unohdukset ovat Raskullekin tuttuja.
”Minun mielestäni siinä ei ole mitään häpeämistä. Elämässämme on hirvittävä määrä ihmisiä, ja olisi kohtuuton vaatimus muistaa jokaisen nimi.”
Yksittäiset nimien unohdukset tuskin kertovat muistisairaudesta, sillä oireet näkyisivät muillakin arjen osa-alueilla, muistitutkija Kulmala sanoo.
Tutkimuksiin on kuitenkin syytä hakeutua matalalla kynnyksellä, jos huolestuu omasta muististaan tai huomaa muistikykynsä muuttuneen.
”Syyksi voi paljastua jokin hoidettavissa oleva tai hetkellinen elämäntilanteeseen liittyvä asia, kuten työuupumus tai masennus. Sekin tuo helpotusta, kun kuulee, ettei taustalla ole etenevää muistisairautta.”
Työikäisillä muistisairaudet ovat harvinaisia, mutta eivät täysin tavattomia. Suomessa muistisairauksista kärsiviä työikäisiä on arviolta 7 000–10 000.
”Tätäkään vaihtoehtoa ei voi jättää täysin huomiotta.”
Kulmala muistuttaa, että muistin huononeminen ei suoranaisesti kuulu normaaliin ikääntymiseen, vaikka iän myötä oppiminen ja asioiden palauttaminen mieleen hidastuvatkin.
Etenevästä muistisairaudesta kielii se, kun kyky toimia arjessa heikkenee. Tavallisesti läheiset huomaavat muistisairauden piirteet ennen kuin sairastunut käsittää niitä itse.
”Vaikka olisi jo iäkäs, selkeää arkeen vaikuttavaa muutosta ei pitäisi laittaa vain iän piikkiin.”
