Korkit kiinni -vaatimus koskee kaikkia alle kolmen litran muovipulloja sekä myös kartonkisia tölkkejä, joissa on muovikorkki. Korkin on pysyttävä kiinni pullossa viimeistään kesällä 2024.
– Tämä on vaatinut tuhansia tunteja työtä, sanoo Sinebrychoffin hankintapäällikkö Petri Selenius ja kaivaa aivan tavallisesta muovipussista esiin aivan tavalliselta näyttävän muovipullon.
Suunnittelu on vielä osin kesken ja ulkomuotokin oikeastaan vähän salainen, mutta Selenius on silti luvannut esitellä keksintöä.
Pullossa on yksi keskeinen ero totuttuun: avatessa korkki ei lähdekään irti, vaan napsahtaa pullon sivulle ja jää siihen nököttämään.
Samantyyppisten ratkaisujen kanssa koko panimoalalla on pitänyt kiirettä.
EU-sääntelyn myötä korkkien on jatkossa pysyttävä kiinni pulloissa koko käytön ajan – ja sen vuoksi tutut juomapullot on käytännössä täytynyt suunnitella uudelleen.
Korkit kiinni -vaatimus koskee kaikkia alle kolmen litran muovipulloja sekä myös kartonkisia maito- ja mehutölkkejä, joissa on muovikorkki.
Se on osa sääntelyä, jonka tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä ja lisätä muovien kierrätystä. Sama kokonaisuus on vienyt markkinoilta joukon kertakäyttömuoveja.
Pieni korkki, miljoonakustannukset?
Kun EU-komissio ensimmäistä kertaa tiedotti haluavansa korkit kiinni, panimoala älähti ja lujaa.
Pelättiin, että palautusautomaatit eivät tunnistaisi uudenmallisia pulloja ja ne täytyisi uusia.
Arvioitiin, että muutos saattaisi vaatia kalliita muutoksia panimoiden tuotantolinjastoilla ja pullojen kuljetukseen käytettävissä kennolevyissä.
Uskottiin, että korkkien kiinnittäminen pulloon lisäisi väistämättä muovin määrää, mikä sotii koko sääntelyn tavoitteita vastaan.
Kaikki tämä olisi tarkoittanut jopa kymmenien miljoonien eurojen kustannuksia (siirryt toiseen palveluun).
– Me pelkäsimme todella pahinta, että tästä aiheutuisi todella isoja kustannuksia alalle. Vaikka aivan lopullinen korkkiratkaisu ei vielä ole selvillä, näyttää että pääsemme pienemmillä kustannuksilla kuin pelättiin, Selenius sanoo.
Pitkään oli epäselvää, miten korkit kiinni -vaatimus käytännössä edes toteutettaisiin. Eurooppalainen standardi eli tekninen ohjeistus valmistui lokakuussa pitkän väännön jälkeen.
– Käytännössä siinä määritellään korkin repäisyvoima, eli kuinka tiukasti korkin on oltava pullossa kiinni. Tästä oli maiden välillä paljon erimielisyyksiä. Esimerkiksi Italia olisi halunnut kevyempiä korkkeja, koska heillä oli sellaisia jo markkinoilla, kertoo johtava asiantuntija Janne Kalli Suomen standardisoimisliitto SFS:stä.
Suomen huolet muovimäärän lisääntymisestä ja pullonpalautuskoneista kuitenkin näyttävät ratkenneen.
Tuhannet työtunnit on käytetty siihen, että uusi korkki olisi sekä ulkonäöltään että toimivuudeltaan mahdollisimman samanlainen kuin vanha – jotta kalliita muutoksia ei tarvitsisi tehdä.
Nyt muovin määrä korkeissa lisääntyy vain gramman kymmenesosia tai ei lainkaan, panimoista kerrotaan.
– Suurimmat kustannukset tulevat korkkivalmistajille, jotka joutuvat uusimaan korkkityökaluja. Meidän päässä puhutaan joistain kymmenistä tuhansista euroista, arvioi Hartwallin ostopäällikkö Asko Sipola.
Suomessa valtaosa pulloista palautuu jo korkkeineen
Muovikorkit ovat yksi yleisimmistä EU-rantojen roskista.
Suomessa kuitenkin yli 90 prosenttia pulloista palautuu jo kierrätykseen, ja niistäkin valtaosa korkin kanssa.
Suomen kierrätystavoitteille sääntely tuskin tuokaan kummoisia hyötyjä, arvioi Hartwallin Asko Sipola.
– Tänäkin päivänä kuluttajat palauttavat yli 90-prosenttisesti pullot korkit kiinni pullossa. Mitään merkittävää muutosta ei tule siihen, paljonko korkkeja palautusautomaattiin palautuu.
Direktiivissä ei kuitenkaan myönnetty poikkeusta millekään maalle, vaikka Suomi sellaista hyvin toimivan panttijärjestelmän vuoksi yrittikin saada.
Se turhautti panimoalaa, etenkin kun kustannusten pelättiin nousevan suuriksi.
– Ensimmäinen reaktiomme oli, että tässä ei ole mitään järkeä Suomen kannalta. Mutta muualla Euroopassa suurin osa pulloista ei palaudu ja kierrätysasteet ovat huonompia. Euroopan-laajuisesti tällä pystytään vähentämään muovijätettä, Sinebrychoffin Selenius sanoo.
Direktiivi painaa korkit kiinni viimeistään kesällä 2024, mutta kuluttaja löytää muuttuneita pulloja ja tölkkejä hyllyiltä jo sitä ennen. Esimerkiksi Valio on kertonut (siirryt toiseen palveluun), että korkkeihin tulee muutoksia jo ensi vuoden alusta alkaen.
Panimot puhuvat aikatauluista varovaisemmin. Hartwall puhuu ensi vuodesta, ja Sinebrychoffilta puolestaan todetaan uusien pullojen tulevan markkinoille ”hyvissä ajoin”.
Lue myös
Suuren valtion kokoisesta jätepyörteestä nousi tonneittain muovia Tyynellämerellä: video näyttää pöyristyttävät jätemassat
Minne lajittelemasi muovijäte päätyy? Jo puolet viedään ulkomaille, mutta tiedot muovin hyötykäytöstä ovat epämääräisiä
