Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Museot | Kreikka ja British Museum ovat käyneet salaisia keskusteluja Parthenonin marmoreiden palauttamisesta

Kreikkalaisviranomaiset sanovat tavanneensa museonjohtaja George Osbornen. Kreikka haluaa kansallisaarteensa takaisin.

Lordi Elgin laivasi 1800-luvun alussa marmoriveistoksia Ateenasta tarkoituksenaan koristella niillä kartanonsa Skotlannissa. Kuva:  Dylan Martinez / Reuters

Kreikkalaisviranomaiset ovat käyneet salassa ”alustavia keskusteluita” British Museumin kanssa niin sanottujen Parthenonin marmoreiden palauttamisesta.

The Guardian -sanomalehti kuvailee uutista kuin ”mannerlaattojen liikahdukseksi” mahdollisesti maailman pisimpään jatkuneessa kulttuurikiistassa: tuleeko British Museumin palauttaa Lordi Elginin 200 vuotta sitten Kreikasta viemät veistokset Ateenaan vai ei?

Keskusteluista raportoi kreikkalaissanomalehti Ta Nea lauantaina. Lehden tietojen mukaan Kreikan pääministeri Kyriákos Mitsotákis oli tavannut British Museumin johtajan George Osbornen Lontoossa viimeksi maanantaina. Kreikan valtionministeri Giorgos Gerapetritis vahvisti, että keskusteluja käydään.

Lordi Elgin väitti aikoinaan saaneensa ottomaaneilta luvan Parthenonin marmoriveistosten irrottamiseen ja viemiseen maasta vuosina 1801–1812. Kiistan ytimessä on se, oliko ottomaaneilla ylipäätään oikeus antaa lupa kreikkalaisen kansallisomaisuuden maastavientiin. Nykykreikkalaisten mielestä vastaus on ei.

Noin 2 500 vuotta vanhat Parthenonin veistokset ovat British Museumin suosituimpia teoksia. Museo on ollut haluton palauttamaan veistoksia, vaikka Unesco on kehottanut Britanniaa neuvottelemaan veistosten palauttamisesta.

Viime vuosina keskustelu veistosten kohtalosta on kuumentunut. Kreikkalaislähteiden mukaan ratkaisua ei toistaiseksi ole näköpiirissä. Sitä, että keskusteluja ylipäätään käydään, pidetään kuitenkin positiivisena uutisena.

British Museumin lausunnon mukaan osapuolet pyrkivät luomaan uuden ”Parthenon-kumppanuuden”. ”Toimimme lain mukaan emmekä aio purkaa hienoa kokoelmaamme, sillä se kertoo ainutlaatuisen tarinan ihmisyydestä. Mutta etsimme uusia, positiivisia ja pitkäaikaisia kumppanuuksia maiden ja yhteisöjen kanssa ympäri maailmaa, myös Kreikan kanssa.”

Kreikka on ilmoittanut, ettei sille riitä se, että British Museum antaa Parthenonin veistokset lainaan.

Debatti Parthenonin marmoreista on osa laajempaa keskustelua sellaisten taideaarteiden palauttamisesta, jotka syystä tai toisesta on siirretty museoihin kauas kotimaastaan tai -kulttuuristaan erityisesti siirtomaavuosina. Uskotaan, että jopa 90 prosenttia Afrikan aineellisesta kulttuuriperinnöstä on eurooppalaisissa museoissa.

Egypti haluaa takaisin Rosettan kiven, Nigeria vaatii Beninin pronssiveistoksia.

Suomessa Kansallismuseo on palauttanut saamelaisille 2 600 esineen kokoelman, joka talletettiin saamelaismuseo Siidaan Inarissa.

Lisäksi Kansallismuseo on palauttanut Yhdysvaltoihin ihmisjäänteitä ja hautaesineitä, jotka luonnontieteilijä Adolf Erik Nordenskiöld oli kuljetuttanut Ruotsiin Coloradon Mesa Verdestä ja jotka suomalaiskeräilijä Herman Antell oli ostanut ja myöhemmin museolle lahjoittanut.