Musiikkialan sisäpiiritapahtuman Music x Median toimitusjohtajana aloittava Kaisa Rönkkö toivoo, että musiikkialaa ja muita luovia aloja yhdistää jatkossa muukin kuin koronapandemian kaltainen hätätila.
Kaisa Rönkkö kertoo haaveilevansa siitä, että kirjailijoita, filosofeja, säveltäjiä ja muita taiteilijoita otettaisiin enemmän mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Taiteilijoilla on Rönkön mukaan paljon tietoa ja taitoa, jota ei nyt käytetä tarpeeksi. Kuva: Usva Torkki / HS
Juho Kankaanpää HS
Rajaton mahdollisuuksien horisontti.
Osaamispääoma.
Merkityksillä johtaminen.
Kansainvälisen vertaiskommunikaation lippulaiva.
Tällaisia sanoja käyttää Music Finlandin pian väistyvä toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö, kun hän antaa haastattelua kolkossa neuvotteluhuoneessa Espoon Keilaniemessä. Sanavalinnat ovat tuttuja tiekartoista ja ministeriöiden selvityksistä, mutta tarkkaa alaa niistä ei voi päätellä. Huoneessa musiikista muistuttaa lähinnä nurkassa seisova piano.
Music Finland on järjestö, jonka tehtävänä on kansainvälistää suomalaista musiikkia. Rahoituksensa se saa kahdelta ministeriöltä ja jäsenjärjestöiltään, joihin kuuluu esimerkiksi musiikintekijöiden ammattiliittoja ja tekijänoikeusjärjestöjä.
Tosin viimeiset kaksi vuotta Kaisa Rönkkö on ajanut yleisemmin koko musiikkialan etuja, kun pandemia sulki keikkapaikat ja konserttitalot.
Se huomattiin alalla. Huhtikuussa musiikkialan sisäisessä kyselyssä Rönkkö äänestettiin musiikkibisneksen neljänneksi vaikutusvaltaisimmaksi ihmiseksi. Hän jakoi sijan Spotifyn Suomen-toimiston Samuli Väänäsen kanssa.
Mars-festivaalin kyselyn avovastauksissa Rönkköä kuvailtiin ”merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi”, jolla on ”suorat keskusteluyhteydet merkittävimpiin poliittisiin vaikuttajiin”.
Rönkkö toppuuttelee. Hänen mielestään vastaukset henkilöityivät häneen, mutta lobbaustyötä on tehty isolla porukalla.
Korona pakotti musiikkialan järjestäytymään yhtenäiseksi joukoksi, vaikka kriisi kohteli alan toimijoita eri tavoilla. Rönkön mukaan tapahtumatuotanto ”kyykkäsi ihan täysin”, kun taas ääniteteollisuus pärjäsi hyvin.
Rönkkö sanoo, että korona kiihdytti monia sellaisia kehityskulkuja, jotka olisivat tapahtuneet musiikkialalla muutenkin. Digitaalinen kulutus kasvoi ja äänen ja kuvan liitto vahvistui. Mikroyhteisöissä fanit rahoittivat artisteja suoraan ilman välikäsiä.
Rönkön mielestä musiikkiala ei voi jäädä odottamaan seuraavaa kriisiä, joka hitsaisi eri toimijoita yhteen. Muutenkin hän haluaisi katsoa jo pidemmälle tulevaisuuteen, eikä keskittyä vain korjailemaan pandemian aiheuttamia vahinkoja.
”Tulevaisuudessa on oltava muitakin asioita kuin hätä, jotka yhdistävät musiikkialaa ja muita luovia aloja.”
Juuri musiikkialan eri toimijoiden yhteistä, laajempaa keskustelua Rönkkö haluaa vahvistaa Music x Media -tapahtumassa, jonka toimitusjohtajana hän aloittaa syyskuun alussa.
Hyppy vienninedistämisjärjestöstä tapahtuman toimitusjohtajaksi ei ole kovin suuri, sillä Rönkkö on istunut jo aikaisemmin Music x Median hallituksessa. Music Finland on myös tuottanut Music x Median kansainvälisen ohjelman.
Vuosittain järjestettävä musiikkialan sisäpiiritapahtuma kerää Tampereelle musiikki- ja media-alan toimijoita keskustelutilaisuuksiin, työpajoihin, mestarikursseille ja tietysti verkostoitumaan. Ohessa järjestetään uusia yhtyeitä ja artisteja esittelevä Lost in Music -festivaali.
Rönkön aikana yli 30-vuotias tapahtuma laajenee. Tänä syksynä nelipäiväisessä tapahtumassa mukana on myös televisio-, elokuva- ja pelialaa, joissa kaikissa hyödynnetään musiikkia.
Kaisa Rönkkö on työskennellyt parikymmentä vuotta musiikkialan taustajoukoissa, kuten Kansallisoopperan ja -baletin orkesteripäällikkönä, Fazerin konserttitoimistossa ja sotilasmusiikin parissa pääesikunnassa.
Taustaltaan Rönkkö on kuitenkin pianisti.
Pianoa Rönkkö alkoi soittaa 5-vuotiaana. Pääasiassa Lappeenrannassa varttunut Rönkkö kävi aikoinaan tiiviisti sekä Lappeenrannan kaupunginorkesterin konserteissa että Saipan peleissä. Myöhemmin Rönkkö opiskeli pianonsoittoa Budapestissa Liszt-akatemiassa.
”Siellä tein valinnan, että urani on jossain muualla”, Rönkkö sanoo. Hän kertoo, ettei halunnut omistautua pelkästään yhdelle asialle.
Budapestista palattuaan Rönkkö opiskeli taidehallintoa ja yhteiskuntatieteitä, joiden oppeja hän hyödyntää nykyisissä töissään. Vaikka Rönköstä ei tullut ammattipianistia, hänellä on edelleen joitakin soitto-oppilaita muiden töiden ohessa.
Päivätöissään hän keskittyy kuitenkin rahaan ja rakenteisiin.
”Elinkeinopoliittinen vaikuttaminen on sellainen lempilapsi.”
Kaisa Rönkön mielestä kulttuuriala ei ole onnistunut perustelemaan tarpeeksi hyvin taloudellisesta merkitystään.
Rönkkö toivoo, että kulttuuriala tuottaisi toiminnastaan ja elinkeino- ja työllisyysvaikutuksistaan vielä tarkempia ja selkeämpiä tilastoja, jotka kestäisivät taloustieteellistä tarkastelua. Suomessa kuvitellaan Rönkön mielestä edelleen, että talous tarkoittaa pääasiassa perinteisiä teollisuudenaloja, eikä kulttuurin ja aineettoman pääoman roolia taloudessa ymmärretä kunnolla.
”Koko ajan kun puhutaan kulttuurialan liiketoiminnan tukemisesta, haluaisin myös puhua, että se on sitä investoimista. Nähtäisiin, että siellä on se tuotto-odotus.”
Itsestään Rönkkö puhuu niukasti ja ainoastaan kysyttäessä – ja kääntää puheen nopeasti työhönsä. Kun Rönköltä kysyy jääkiekosta, hän kertoo olevansa edelleen intohimoinen jääkiekkofani ja lisää sitten, etteivät musiikkiala ja jääkiekko ole kovin kaukana toisistaan ”operatiivisesti”.
Entä millainen musiikki Rönkköä on viime aikoina koskettanut?
Rönkkö kertoo olleensa seuraamassa kesäkuussa säveltäjä Sebastian Hillin ja animaattori Jenny Jokelan Hibernation-yhteisteoksen kantaesitystä Pariisin Pompidou-keskuksessa.
”Se oli teoksena, kokemuksena ja niiden uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta tosi tärkeä.”
