Naapurit kuulivat huutoa ja sitten tuli hiljaista – näin päättyi pienten lasten äidin elämä, kun mies tappoi hänet

Suomessa tapahtuu vuodessa keskimäärin 15 henkirikosta, jossa mies surmaa kumppaninsa. Se on niin paljon, että Valtioneuvosto heräsi ja ryhtyi toimenpiteisiin.

Alakerran naapuri ja hänen tyttöystävänsä heräsivät kovaan huutoon sunnuntaiaamuna tammikuussa 2022.

Naisen ääni, selvästi. Nuoremman naisen. Naapuri ei osannut tarkkaan määritellä, mistä huuto kuului: yläpuolelta tai toiselta puolelta seinää.

Älä, ääni huusi. Tai jotain sinne päin. Se kuulosti siltä, kuin jotakin satutettaisi.

Tapetaankohan siellä jotain, naapuri mietti tyttöystävälleen ääneen.

Huutoa jatkui noin kymmenen minuutin ajan. Sen jälkeen kerrostaloasuntoon tuli hiljaista. Kuolemanhiljaista.

Lauran avopuoliso murhasi hänet. Laura oli kuollessaan vain 26-vuotias, pienten lasten äiti. Lauran nimi on muutettu hänen lastensa ja läheistensä yksityisyyden suojaamiseksi.

Lauran kuolema oli vuodelle 2022 vasta alkua.

Mikä edeltää parisuhdesurmaa?

Suomessa on viime aikoina surmattu poikkeuksellisen paljon naisia.

Loppuvuodesta 2022 neljä naista surmattiin reilun kahden viikon sisällä: 23-vuotias nainen ammuttiin Kajaanissa. 47-vuotias nainen surmattiin Ullanlinnassa. 38-vuotias nainen tapettiin Porissa. 86-vuotias nainen surmattiin poikkeuksellisen raa’asti Hyvinkäällä. Kaikissa tapauksissa viranomaiset epäilevät tekijäksi uhrin nykyistä tai entistä kumppania. Miehen epäillään surmanneen naisen.

Ilmiö ei ole uusi, vaikka se otsikoissa näyttäisi siltä. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Krimo on tehnyt henkirikosseurantaa vuodesta 2003. Sen perusteella on jo pitkään tiedetty, että Suomessa on korkea henkirikostaso. Ei niin korkea kuin Itä-Euroopassa, mutta huomattavasti huonompi kuin muissa Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa.

Vuosina 2003–2018 naisia kuoli parisuhdeväkivallan seurauksena yhteensä 290, kun tarkasteltiin tappoja, murhia, surmia sekä kuolemantuottamusrikoksia, joissa oli mukana myös pahoinpitely.

Viime vuosina surmia on ollut Suomessa niin paljon, että se on herättänyt Valtioneuvoston tilaamaan selvityksen siitä, millaiset tapahtumaketjut edeltävät parisuhdesurmaa. Krimon ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa haluttiin selvittää erityisesti sitä, ovatko uhrit tekemisissä viranomaisten kanssa ennen kuolemaansa.

– Jos naiset ovat olleet tekemisissä viranomaisten kanssa, voidaan ajatella, että siinä olisi enemmän paikkoja puuttua heidän tilanteeseensa jo aiemmin. Tämä pätee tietysti myös tekijöihin, Krimon tutkijatohtori Karoliina Suonpää sanoo.

Tutkimus hyödyntää Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää. Siinä poliisin tutkinnanjohtaja on täyttänyt kyselylomakkeen jokaisesta tutkinnasta, jossa on epäilty henkirikosta. Näin surmattujen naisten taustaa on pystytty tarkastelemaan tarkemmin.

Kolmiosaisen tutkimuksen tulokset julkistetaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Jotain Suonpää voi silti kertoa niistä jo nyt.

Poliisi huomasi henkirikoksia selvittäessään usein kasaantunutta huono-osaisuutta, hän kertoo. Päihdeongelmia, taloudellisia haasteita ja matalaa koulutustasoa. Vain viidesosa naisista oli ottanut yhteyttä poliisiin ennen kuolemaansa. Alle viisi prosenttia oli ollut yhteyksissä turvakotiin.

– Pelkästään henkirikoksen uhreja tarkastelemalla ei sinällään voida todeta, että turvakodit ja poliisit olisivat tehottomia, koska ne tilanteet, joissa henkirikos onnistuttiin välttämään, jäävät piiloon. Mutta onhan se tosi vähäistä, kun nämä ovat ne ensisijaiset järjestelmät, joiden tulisi estää väkivaltaa, Suonpää pohtii.

Huomionarvoista oli myös se, että poliisin mukaan lähes puolet naisista oli kertonut jollekin henkilölle pelkäävänsä tekijää. Puolissa tapauksista joku siis tiesi väkivallasta, mutta silti naiset eivät ole saaneet apua.

”

Puolissa tapauksista joku siis tiesi väkivallasta, mutta silti naiset eivät ole saaneet apua.

Vielä kuolemaansa edeltävänä iltana Laura oli viestitellyt puolisonsa kanssa WhatsAppissa. He olivat seurustelleet vajaan vuoden, josta asuneet yhdessä muutaman kuukauden. Laura oli kuitenkin alkanut miettiä eroa. Hänellä oli mielenterveysongelmia, joihin hänen oli ollut vaikeaa saada apua terveydenhuollosta. Viesteissä Laura toi esiin, että suhde mieheen tuntui tekevän elämästä vielä raskaampaa.

– Sää oot ihana ihminen mut en tiiä ootko se oikee mulle.. on vaan tunne etten nouse täältä suosta jos en oo yksin, Laura kirjoitti miehelle kolmen aikaan lauantai-iltapäivänä.

Se sai miehen pommittamaan Laura viesteillä.

– Mitä mä olen tehnyt väärin etten saa pidettyä sua?!?!?

– V*ttu mä haluan kuolla nyt...

– Kaikki on v*tun turhaa enää...

– Kaikki on loppu jos tää loppuu...

– Olen niin v*tun paska ihminen!!!

– Tää ei voi olla tässä. Yhdessä selvittäis sata varmasti kaikesta paremmin, mies viestitti vielä kysellen, eikö nainen rakasta tätä.

– Sulla varmaa menny hyvin, mulla ei. En tee niistä isoo asiaa, ne vaan vaikuttaa mun elämän laatuun aika merkittävästi, Laura vastasi.

Viestien lähettämisen jälkeen mies lähti töistään kotiin Lauran luokse kesken iltavuoron. He viettivät illan yhdessä. Lauran aktiivisuusrannekkeen mukaan hän meni nukkumaan kello kymmenen ja heräsi yön aikana neljä kertaa.

Sunnuntaiaamuna Laura nousi ylös kahdeksan aikaan ja käytti koiransa ulkona. Ulkoilun jälkeen hän toisti miehelle jo edellisiltana viesteissään esittämänsä toiveen erosta.

Sen jälkeen alkoi huuto.

Kukaan ei soittanut hätäkeskukseen.

Krimon ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan ainakin puolessa kuolemista tekijä oli käyttänyt uhriinsa väkivaltaa jo aiemmin. Myös noin puolessa tapauksista tekijällä oli aiempaa rikoshistoriaa.

Näin oli myös Lauran tapauksessa: Hänet murhannut mies oli pahoinpidellyt silloisen avopuolisonsa vain muutamaa vuotta aiemmin. Mies oli kuristanut maassa makaavaa naista kotonaan niin, että tämän kaula oli ollut ruhjeilla. Rangaistus? 585 euron sakot.

Parisuhdesurmat ovat vain jäävuoren terävin huippu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hiljattain koordinoimassa laajassa tutkimuksessa selvitettiin, että fyysistä väkivaltaa kokee parisuhteessaan yli 40 000 naista vuosittain Suomessa. Henkistä väkivaltaa kokevia on yli 300 000.

Lähisuhdeväkivallan seurauksena kuolleet naiset ovat siis vain jäävuoren terävin huippu.

– Ilmiön juurisyyhyn ei ole silti pystytty puuttumaan tarpeeksi tehokkaasti. Kun mietitään, että viekö poliisi väkivaltatapauksia eteenpäin, tai että onko väkivaltaa kokeneille palveluita, ollaan jo myöhässä. Silloin väkivalta on jo tapahtunut, toteaa Heli Siltala. Hän työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa sekä psykologina Oulun vankilassa.

Tutkimustyössään Siltala on keskittynyt erityisesti lähisuhdeväkivaltaan ja sen terveysvaikutusten sekä kustannusten kartoittamiseen. Siis siihen, kuinka paljon lähisuhdeväkivalta oikeastaan suomalaiselle yhteiskunnalle maksaa.

Lyhyesti: Paljon. 150 miljoonaa euroa joka vuosi.

Summa konkretisoituu, kun katsoo valtion budjettia vuodelle 2023. Esimerkiksi pelastustoimelle ja hätäkeskuksille on kirjattu tälle vuodelle 101 miljoonan menot.

Siltalan väitöskirjatutkimuksen (2021) mukaan lähisuhdeväkivallan uhreilla on niin paljon terveysongelmia, että he käyttävät terveydenhuollon palveluita jopa 80 prosenttia enemmän kuin muu väestö.

Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu yhteiskunnallisia kustannuksia myös muun muassa sosiaalipalveluiden, poliisin ja oikeusjärjestelmän kautta.

Kustannukset kääntyvät laskuun sen jälkeen, kun lähisuhdeväkivalta on tunnistettu.

– Nämä ovat todella kalliita ongelmia yhteiskunnalle, Siltala sanoo.

– Helpompi olisi miettiä, että mitä terveyshaittoja väkivallasta ei ole. Se ihan oikeasti altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, pitkäaikaisille sairauksille ja kaikenlaisille ongelmille.

Myös vain alle prosentti lähisuhdeväkivaltatapauksista tunnistetaan päivystyspolilla, Siltala kertoo. Ihmiset kokevat väkivaltaa ja kärsivät siitä aiheutuvista terveyshaitoista, mutta oireet eivät ole sellaisia, joita välttämättä osattaisiin liittää väkivaltaan.

Jos nainen tulee päivystykseen silmin nähden hakattuna, on loogista kysyä, kuka hänet on pahoinpidellyt. Mutta jos päivystykseen tullaan esimerkiksi sydänoireiden tai paniikkikohtauksen vuoksi, harvemmin kysytään, miten kotona oikein menee.

Poliisit löysivät uhrin makuuhuoneen lattialta

29 iskua. Niin monta kertaa mies iski Lauraa takaapäin veitsellä niin, ettei hän kyennyt puolustautumaan. Kun veitsi katkesi, mies haki keittiöstä toisen.

Lauran tapettuaan mies riisui veriset vaatteensa kylpyhuoneeseen ja heitti katkenneen veitsen vessan roskakoriin. Toisen veitsen hän laittoi pesukoneeseen.

Mies avasi huoneen tuuletusikkunan, otti Lauran auton, puhelimen sekä koiran ja lähti ajelulle. Mies nosti rahaa Lauran tililtä ja soitteli saadakseen itselleen seuraa. Matka päättyi vasta, kun mies rysäytti päin täysperävaunullista ajoneuvoyhdistelmää. Sekä rekkakuski että mies loukkaantuivat kolarissa.

Poliisin saavuttua paikalle mies oli tarjonnut poliisille kotiavaimiaan ja todennut, että heidän pitäisi käydä asunnolla.

Vasta maanantaipäivän iltana poliisit pääsivät Lauran ja hänen miehensä kotiin yleisavaimella. He löysivät Lauran makuuhuoneen lattialta.

Keittiön seinällä roikkui Lauran kalenteri. Sen mukaan hänellä olisi ollut samana päivänä työhaastattelu.

Väkivaltaa on edelleen vaikeaa tunnistaa

– Joka kerta, kun nainen kuolee lähisuhdeväkivallan seurauksena, viranomaiset ovat epäonnistuneet tehtävässään suojella ihmishenkeä, Heli Siltala toteaa.

Väkivallan tekijä usein ulkoistaa vastuutaan, vähättelee väkivaltaansa ja löytää sille oikeutuksen, hän jatkaa. Mitäs nalkutti. En minä muuten, mutta olin kännissä ja sitä rataa.

Toiminnan kyseenalaistaminen voi olla vaikeaa, sillä usein väkivallan kokija myös uskoo tähän, vähättelee kokemaansa väkivaltaa tai syyllistää itseään siitä. Väkivaltaa ei haluta nähdä omana valintana.

Väkivallan loppumiseksi tulisi kääntää katse myös sen tekijöihin.

– Jos fyysistä väkivaltaa kokevia naisia on joka vuosi 42 000 ja noin 100–200 väkivaltaa käyttävää miestä on hakeutunut avun piiriin, niin siitä voi päätellä vähän suhdelukuja.

Miten surmat sitten voitaisiin estää?

Kaikissa terveysongelmissa tiedetään, että ennakointi olisi paljon tehokkaampaa, Siltala kertoo.

– Ja väkivallan osalta niitä ennaltaehkäiseviä toimia ei ole.

Ei kuitenkaan ole yhtä ainutta tapaa ratkaista ongelmaa, joka johtuu monesta eri tekijästä: Syyt väkivaltaan ovat ylisukupolvisia ja kulttuurisia. Väkivaltainen ihminen on usein niin taitava manipuloimaan uhriaan, ettei tämä edes tunnista kokemaansa väkivallaksi.

– Tiedetään, että kokijan kynnys kertoa tapahtumista on tosi korkea. Mutta jos kysytään yleisten väkivaltakokemusten sijaan sitä, onko kokenut tällaista tai tällaista väkivaltaa, kokijan voi olla helpompi puhua ja tunnistaa sitä, Siltala sanoo.

– Ehkä pitäisi katsoa sitä, ovatko viranomaiset helposti lähestyttäviä. On eri asia luottaa abstraktilla tasolla poliisiin kuin luottaa siihen, että poliisi voisi ratkaista tämän minun ongelmani, toteaa puolestaan Karoliina Suonpää.

Ennakointi ja kysyminen. Niitä Heli Siltala pitää ensisijaisena tapana ehkäistä väkivaltaa ja siihen liittyviä surmia. Kun väkivallan kokijat käyttävät palveluita useammin, olisi heidän tilanteeseensa puuttuminen myös mahdollista. Mitä aiemmin väkivalta ja sen uhka tulisivat esiin terveydenhuollossa, sitä nopeammin siihen voitaisiin puuttua.

– Pallon tulisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä ja palvelujärjestelmillä. Heillä tulisi olla ammattitaitoa tunnistaa näitä tilanteita, ja kun tilanteet on tunnistettu, pitäisi olla ammattitaitoa puuttua niihin, Siltala sanoo ja jatkaa:

– Eikä se riitä, että kysymisen vuoksi kysytään, vaan sen jälkeen pitäisi pystyä ohjaamaan turvakotiin, sosiaalityöntekijälle tai sellaisen palvelun piiriin, mitä kokija tarvitsee. Tämän pitäisi olla ihan rutiinikysymys.

”

Jos fyysistä väkivaltaa kokevia naisia on joka vuosi 42 000 ja noin 100–200 väkivaltaa tekevää miestä on hakeutunut avun piiriin, niin siitä voi päätellä vähän suhdelukuja.

11. marraskuuta 2022 Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen12 vuoden vankeuteen murhasta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä kahdesta törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä.

Mies välttyi elinkautiselta, sillä hänet todettiin mielentilalausunnossa alentuneesti syyntakeiseksi. THL:n mukaan kyseessä oli rajatapaus syyntakeisen ja alentuneesti syyntakeisen välillä, mutta silti myös THL piti miestä alentuneesti syyntakeisena Lauran murhaan.

Lähes vuosi Lauran kuoleman jälkeen, 12. tammikuuta 2023 Humppilassa kuoli nainen. Naisen avopuoliso on vangittu epäiltynä todennäköisin syin naisen taposta.

Hän oli 26-vuotias.

Lauran tarina perustuu oikeudenkäyntipöytäkirjoihin sekä poliisin esitutkinta-aineistoihin.

Lue lisää: Kommentti: ”Mukava mies” surmaa naisen joka kuukausi

Lue lisää: Riina-Maria, 43, eli vuosia henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisessa suhteessa – hänen oli tajuttava yksi asia, jotta pystyi eroamaan