Taloussanomat selvitti, kuinka vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat kehittyivät viime vuonna Suomen eri alueilla. Erot ovat suuria.
Pirkanmaalle on rakennettu viime vuosina runsaasti ja siellä myös asuntojen hintakehitys on ollut noususuuntaista. Kuva: Eino Ansio
Sami Noponen
Asuntokaupan hiljeneminen on tosiasia ja sen myötä myös asuntojen hinnat ovat kääntyneet selvään laskuun.
Taloussanomat selvitti, millä postinumeroalueilla yksiöiden ja kolmioiden neliöhinnat olivat viime vuonna laskeneet tai nousseet eniten vuoteen 2021 verrattuna. Tiedot on saatu Tilastokeskukselta.
Mukana ovat kaikki yli 3000 postinumeroaluetta, mutta vertailu kohdistuu vain niihin, joissa vanhoista kerrostaloasunnoista oli käyty riittävästi vuositasolla kauppaa. Vertailussa uusin hintatieto on vielä ennakollinen tilastovuosi 2022.
Tilastossa vanhalla asunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka on valmistunut aiemmin kuin tilastovuotta edeltäneenä vuonna. Tilasto ei siis sisällä uudiskohteita, eli sellaisia osakkeita, joiden myynti on aloitettu jo rakentamisvaiheen aikana.
Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemien ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat joulukuussa 2,5 prosenttia edellisvuodesta.
Asuntojen hinnat ovat nyt monella alueella laskeneet samalla tasolle, missä ne olivat ennen koronan tuomaa nousua.
Koko viime vuonna vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat koko maassa hieman eli 0,6 prosenttia, mihin vaikuttaa se, että alkuvuonna hinnat olivat vielä selvässä nousussa.
Hintojen kehitys ei kuitenkaan ole ollut tasaista eri puolilla maata. Tilastokeskuksen mukaan maakuntakeskuksista hinnat nousivat viime vuonna etenkin Oulussa ja Hämeenlinnassa, joissa hinnat nousivat yli kolme prosenttia. Myös Lappeenrannassa ja Kokkolassa asunnot kallistuivat.
Eniten hinnat laskivat viime vuonna Mikkelissä ja Kajaanissa, joissa asuntojen hinnat laskivat molemmissa yli kolme prosenttia. Porissa, Joensuussa ja Vaasassa hinnat laskivat noin kaksi prosenttia. Jyväskylässä ja Kuopiossa laskua oli noin prosentti.
Hintojen erilainen kehitys kertoo asuntomarkkinoiden eriytymisestä, joka on jatkunut jo vuosien ajan. Maakunnista kerrostaloasuntojen hinnat ovat kohonneet viime vuosina selvästi vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Myös yksiöiden ja kolmioiden hintakehityksessä oli viime vuonna selviä eroja. Suurimmat hintaheilahdukset nähtiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Yksiöiden suurimmat neliöhinnan laskut nähtiin viime vuonna Lappeenrannan Skinnarilassa, missä asuntojen hinnat ovat viime vuosina olleet selvässä nousussa. Myös Jyväskylän Vaajakoskella ja Nastolan keskustassa hinnat laskivat jyrkästi.
Opiskelijoiden suosimassa Skinnarilassa on ollut viime vuosina paljon kysyntää pienille asunnoille, minkä takia viime vuoden hinnanlasku yllättää. Nyt kysyntätilanne on kuitenkin muuttunut.
– Käytännössä Skinnarilan yksiöt ovat kaikki sijoitusasuntoja eikä niitä ole enää hankittu samassa määrin, kun tuotto-odotukset ovat muuttuneet korkojen nousun myötä, kommentoi Kiinteistömaailman kiinteistövälittäjä Taina Uski.
Hänen mukaansa neliöhintojen laskun taustalla voi olla se, että jotkut ovat halunneet päästä sijoitusasunnoistaan eroon korkojen ja kustannusten noustessa.
– Yksiöistä on ollut enemmän tarjontaa ja vuokralaisia on ollut vaikeampi saada, Uski sanoo. Hän uskoo lisääntyneen etäopiskelun vähentäneen asuntojen kysyntää.
Eniten yksiöt kallistuivat viime vuonna Pieksämäen keskustassa, Nokian Koskenmäessä ja Vaasan Suvilahdessa.
Kolmioissa hinnat laskivat eniten Lapuan keskustassa, Loviisan keskustassa sekä Rovaniemellä Lapinrinteen ja Ahokankaan alueella.
Eniten kolmiot kallistuivat puolestaan Savonlinnan Sortteerinlahti-Talvisalon alueella, Imatran keskustassa ja Hämeenlinnan Keinusaaressa, minne on rakennettu viime vuosina uusia kerrostaloasuntoja.
Asuntoluototukseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen eli Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi, että yksiöiden ja kolmioiden hintakehitykseen vaikuttaa nyt eri tekijöitä.
Korona toi ihmisille lisätilan tarvetta, kun moni jäi kotiin etätöihin. Tämä tuki suurempien perheasuntojen kysyntää.
– Yksiöiden hinnat olivat kehittyneet pitkään kolmioita vahvemmin, mutta korona käänsi tilannetta ja kysyntä alkoi siirtyä suurempiin asuntoihin, Keskinen sanoo.
Tämä nosti perheasuntojen hintoja, mutta nyt korona on jäämässä taakse. Samaan aikaan korkojen sekä kustannusten nousu pistää asunnonostajat harkitsemaan suurien asuntojen ja suurien asuntolainojen järkevyyttä.
– Nyt kuluttajat joutuvat miettimään, onko ylimääräiseen etätyöhuoneeseen varaa. Tämä voi omalta osaltaan tukea pienempien asuntojen kysyntää.
Kun katsotaan yksiöiden hintakehitystä, täytyy ottaa huomioon myös se, että niitä on viime vuosina rakennettu runsaasti. Samaan aikaan sijoitusasuntokysyntä on korkojen nousun myötä hiipunut.
– Alueesta riippuen yli puolet yksiöistä on voinut mennä sijoittajille, kun puhutaan esimerkiksi Tampereen, Turun ja Oulun tyyppisistä alueista. Tällä hetkellä sijoittajat ovat hyvin varovaisia, koska korot ja vastikkeet ovat nousseet.
Keskinen arvioi, että asuntokaupan jähmeys jatkuu ainakin alkuvuoden. Korot, kulut ja runsas uudisrakentaminen painavat nyt asuntojen hintoja. Alueellisesti erot ovat kuitenkin suuria.
– Esimerkiksi Tampere on ollut menestyjä etenkin väestömittareilla ja vetänyt muuttajia hämmästyttävänkin hyvin. Tampere on kirittänyt myös pääkaupunkiseutua elinkeino- ja palvelutarjonnallaan, Keskinen sanoo.
– Sen sijaan nouseva korkokehitys näkyy jo etenkin pääkaupunkiseudulla, missä asuntojen hinnat ovat korkealla ja tarvittavat lainamäärät suuria.
