Romanian Bukarestissa järjestettävän Naton ulkoministerikokouksen yhteydessä Turkki, Ruotsi ja Suomi pitävät tiistaina kolmenkeskisen tapaamisen koskien Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointia.
Iltalehti kysyi Haavistolta Bukarestissa ennen Turkki-tapaamista, mitä hän aikoo sanoa Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlulle, jotta Turkki ratifioisi Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydet.
–Korostamme sitä, että koko Itämeren alueen turvallisuus ja koko Nato-alueen turvallisuus näissä olosuhteissa vaatisi sen, että Suomi ja Ruotsi ovat täysjäseniä Natossa. Tämä on viesti, joka on tullut hyvin monelta meidän naapureiltamme Pohjoismaista ja Baltian maista, Haavisto sanoi.
Suomen ulkoministeri aikoo myös korostaa Turkille sitä, että Suomi ja Ruotsi tuovat lisäturvaa koko liittokunnalle.
–Emme ole turvallisuuden kuluttajia vaan sen tuottajia, ja tässä tilanteessa olisi erittäin tärkeää, että Nato olisi vahva myöskin Itämeren alueella.
Mitään ratifiointiaikataulua Haavisto ei tiistaina päivällä uskaltanut esittää, vaan tyytyi toteamaan vain, että ”aina on toivoa”.
–Katsotaan, mitä keskustelut tuovat tullessaan, Haavisto sanoi.
Putin häviää
Suomi osallistuu nyt ensimmäistä kertaa tarkkailijajäsenenä Naton ulkoministerikokoukseen. EPA / AOP
Bukarestin Naton ulkoministerikokouksessa tiistain keskustelujen pääaihe on Ukraina ja Venäjä.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi avauspuheenvuorossaan olevansa ”absoluuttisen varma siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ei tule onnistumaan Ukrainan valloituksessa”.
Stoltenbergin mukaan ei myöskään voi olla pysyvää rauhaa, jos hyökkääjä voittaa.
Rauhan ehdoista Ukrainassa Stoltenberg totesi, että sodat päättyvät rauhaan, mutta neuvottelupöydän tapahtumat liittyvät myös suoraan tapahtumiin taistelukentillä ja siksi Ukrainan pitää ajaa Venäjä pois maasta.
Stoltenberg myös korosti Bukarestissa, että Nato pysyy Ukrainan tukena niin kauan kuin tarvitsee.
