Poliisi tilastoi tänä vuonna ennätysmäärän rikosilmoituksia alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyistä, jos kehityksen suunta ei muutu.
Tällaiseen kysymykseen Onnin, 10, ja Rasmuksen, 10, leikkihetki katkesi kerrostalon pihalla, Onni kertoo.
Vaikka kaverukset vastasivat kieltävästi, samaa koulua käyvä Benjamin, 10, kävi Onnin mukaan päälle.
Onni sanoo antaneensa hyökkääjälle rahaa, mikä laukaisi tilanteen. Benjamin kuitenkin vannotti, ettei tapahtuneesta puhuttaisi.
– Se sanoi, että jos kerron tästä jollekin, se tappaa mut, Onni sanoo.
Tässä jutussa kerrotaan, millaista on lasten välinen väkivalta, ja mitä alakouluikäisen väkivaltakierteelle voidaan tehdä.
Jutussa esiintyvien lasten nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. Väkivaltaiset välikohtaukset ovat sattuneet pääkaupunkiseudulla.
Onni kertoo, että Benjamin kävi uudelleen hänen päälleen koulussa. Koulu puuttui tapahtumiin ja järjesti sovittelutilaisuuden.
Tilaisuus epäonnistui: sovintoa ei syntynyt, vaan riidan haastaminen jatkui.
Onnin äiti kertoo ilmoittaneensa Benjaminista lastensuojeluun. Rikosilmoitusta hän ei vielä tehnyt, koska sitä ei voi jättää nimettömänä. Äiti pelkäsi, että hänen lapsensa saattaisi joutua uuden hyökkäyksen kohteeksi.
– Emme tienneet, mitä rikosilmoitus voisi poikia, koska emme tunne hyökkääjää tai hänen vanhempiaan, äiti sanoo.
Onni uskoo, että Benjamin saattaisi satuttaa tosissaan.
Benjamin ei ole yksittäistapaus. Lasten väkivaltaisia tekoja tulee yhä useammin viranomaisten tietoon.
Vuonna 2017 poliisi sai noin 1 700 rikosilmoitusta väkivallanteoista, joissa epäiltynä oli alle 15-vuotias. Viime vuonna ilmoituksia oli jo yli tuhat enemmän, ja tänä vuonna hätyytellään kolmen tuhannen tapauksen rajaa.
Ilmoitusten lisääntynyt määrä ei todista suoraan, että itse väkivalta olisi lisääntynyt, mutta jonkinlainen mittari ilmoitusten määrä on.
Poliisin mukaan valtaosa epäillyistä on yläkouluikäisiä, mutta poikkeuksiakin on. Viime vuonna koko maassa epäiltiin lähes 260 alle kymmenvuotiasta väkivaltarikoksesta.
Poliisi kertoo, että maahanmuuttajatausta korostuu alaikäisten väkivaltarikoksista epäiltyjen joukossa. Benjamin on kuitenkin suomalaistaustainen.
Alle 15-vuotiaiden väkivallan motiivina on tavallisesti sanaharkka tai loukattu kunnia. Pahoinpitelyn yhteydessä viedään omaisuutta, kuten kuulokkeet, rahaa, kengät tai vaatteita. Uhrit uhkaillaan hiljaiseksi.
Some liittyy nuorten rikoksiin yhä tiiviimmin. Uhreja nöyryytetään ja tekoja kuvataan. Videoita tapahtumista käytetään kiristämiseen.
Seuraavat kuvaukset on lainattu todellisista poliisin vastaanottamista rikosilmoituksista, joissa epäillyt tekijät ovat olleet alle 15-vuotiaita.
Pojalla on varhainen ja rankka murrosikä, sanoo äiti
Benjaminin äiti kertoo Ylen haastattelussa, että pojalla alkoi ilmetä häiriökäyttäytymistä koulussa kakkosluokalla.
Koronapandemian aikana tilanne paheni, sillä kotikoulu ei sopinut vilkkaalle lapselle. Käsistään taitavan ja urheilullisen pojan turhautumista syvensi tärkeiden harrastusten päättyminen. Aikaa alkoi kulua aiempaa enemmän videopelien ja somen parissa.
Kun Benjamin vaihtoi koulua, omaa paikkaa oli vaikea löytää. Äiti sai kuulla lapsen varastelusta, tappeluista ja alkoholistakin. Asioita on selvitelty koulun, poliisin ja lastensuojelun kanssa.
Benjaminin äiti ajattelee, että hänen lapsellaan on poikkeuksellisen rankka ja varhainen murrosikä. Poika on löytänyt kavereita koulun ulkopuolelta, ja tässä joukossa tyhmyys on ajoittain tiivistynyt, äiti sanoo.
Benjamin ei ole asuinalueen ainoa väkivaltaisiin välikohtauksiin ajautunut lapsi, mutta äidin mukaan hänet on otettu silmätikuksi. Äiti kertoo, että Benjamin on itsekin kokenut kiusaamista ja väkivaltaa, mutta perhe ei ole halunnut ilmoittaa tapauksista viranomaisille.
– Ryhmäytyminen ja ystävystyminen on kaiken a ja o. Monesti kiusaaja on kiusattu itse, äiti sanoo.
Tutkimustiedon perusteella tiedetään, että kiusaamistilanteet jatkuvat, jos kiusaaja saa kannustusta muilta lapsilta tai kukaan ryhmässä ei puutu tilanteeseen.
Väkivallan laajuus valkenee
Eräänä iltapäivänä Juuso, 8, oli kaverinsa kanssa koulun porttien tienoilla matkalla kaupasta kotiin. Benjamin lähestyi heitä kaveri mukanaan.
Juuson äiti kertoo poliisille toimitetussa rikosilmoituksessa välikohtauksesta, jossa Juuson takkia yritettiin polttaa sytkärillä ja tämän kaveria potkittiin.
Juuso pakeni kaverinsa kanssa kotiinsa, missä äiti oli vastassa. Äiti lähti Benjaminin perään ja näki tämän kahden tytön kimpussa.
Äiti kirjoitti tapahtuneesta asuinalueen someryhmässä.
– Kävi ilmi, että kyseisestä pojasta on ollut suuri huoli aiemminkin, äiti sanoo.
Keskustelu on sittemmin käynyt kuumana, ja Benjaminin väitetään lyöneen jopa kymmeniä ikätovereitaan. Yle ei ole voinut varmistaa tapausten tarkkaa lukumäärää, mutta useat lähteet puhuvat lukuisista väkivaltaisista kohtaamisista.
Kun toiminnan laajuus tuli vanhempien välisissä keskusteluissa ilmi, myös Onnin äiti teki rikosilmoituksen kerrostalon pihalla sattuneesta välikohtauksesta.
Viranomaisilta vaaditaan apua. Kysymys vanhempien huulilla on, miten väkivaltaa ei saada päättymään? Tekeekö kukaan mitään?
Koulua vaaditaan vastuuseen
Asuinalueen peruskoululla järjestettiin keskustelutilaisuus väkivaltatapauksiin liittyen.
Yksi tilaisuuteen osallistuneista vanhemmista kertoo, että Benjaminin ympärillä on samanikäisiä tai vanhempia poikia, jotka osallistuvat välikohtauksiin.
– Lapset pelkäävät koulussa ja koulumatkoilla, hän sanoo.
Vanhemman mukaan rehtori puhui kiusaamisesta yleisellä tasolla ja väisteli kysymyksiä koulun toimista väkivallan pysäyttämiseksi. Vanhempi kertoo esimerkiksi tivanneensa turhaan, miten väkivaltaiset oppilaat saataisiin koulusta pois.
Koulun rehtori sanoo puhelinhaastattelussa, että hän katkoisi mielellään huhut koulun toimimattomuudesta. Vaitiolovelvollisuuteen vedoten hän ei kuitenkaan kerro, mitä koulu on tehnyt väkivallan estämiseksi.
Koulun rehtori kertoo, että toistuvasti väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi saatetaan siirtää pienryhmään ja tämä voidaan laittaa välituntien ajaksi omalle alueelleen valvojan kanssa.
Ylen tietojen mukaan Benjaminin kohdalla meneteltiin näin.
Jos koulun omat keinot eivät riitä tilanteen rauhoittamiseksi, oireilevan lapsen perhe ohjataan perheneuvolan, lastensuojelun tai erikoissairaanhoidon avun piiriin.
Kun kyse on alle 15-vuotiaista, poliisi käytännössä soittaa tapauksesta epäillyn vanhemmille ja tekee lastensuojeluilmoituksen.
Benjaminin kotikaupungin sosiaalityöntekijät kertovat, että lastensuojelun asiakkaissa alakouluikäisten varhaisnuorten väkivaltainen käytös on parin vuoden aikana lisääntynyt.
Yleensä sosiaalihuolto pyrkii tällaisissa tapauksissa selvittämään väkivaltaisen käytöksen juurisyyn, joka voi liittyä lapsen terveyteen, koulunkäynnin ongelmiin tai vaikeuksiin kotona.
Kun oireilun aiheuttaja on selvillä, sosiaalihuolto etsii lapselle ja tämän perheelle tarvittavan tuen ja avun.
Jos vanhemmilla on taloushuolia tai päihdeongelma, puututaan niihin. Jos lapsella on esimerkiksi neuropsykiatrisia pulmia, katsotaan, että hoito ja oppimisympäristö ovat kunnossa.
Jos lapsen häiriökäyttäytymistä ei muuten saada päättymään, sosiaalihuolto voi turvautua huostaanottoon.
Lapsiasiavaltuutetun Elina Pekkarisen mukaan viranomaisten työnjako väkivaltaisen lapsen auttamiseksi ei nykyisellään ole kunnossa.
– Se on tosi aluekohtaista ja sattumanvaraista. Paljon riippuu vanhemmista, opettajista ja paikallisten virkahenkilöiden välisistä suhteista. Koulujen välillä on huimia eroja.
Lapsen pitäisi Pekkarisen mukaan saada riittävä tuki siellä, missä häiriökäyttäytyminen arjessa tapahtuu siis esimerkiksi koulussa.
Onni pelkää liikkua ulkona
Benjaminin äiti miettii, ovatko rajat olleet sopivan tiukat.
– Minulla itselläni on ollut vapaa kasvatus. Lähden siitä, että lapsiin luotetaan ja löydetään yhteiset pelisäännöt, jotka toimivat. Siinä olen ehkä ollut sinisilmäinen. Olen uskonut, että Benjaminilla menee paremmin kuin todellisuudessa on mennyt.
Perhe saa tällä hetkellä apua lastensuojelusta.
Äiti kertoo itse olleensa lapsena sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja hyötyneensä tuesta. Hänen elämänsä on sittemmin asettunut uomiinsa, hän kertoo.
Äiti toivoo samaa pojallensa.
Kesken leikkien Benjaminin hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Onnin elämä on tapahtumien seurauksena muuttunut.
Onni oli ekaluokkalaisesta lähtien kulkenut kouluun omin päin, mutta pahoinpitelyn jälkeen hän toivoi koulumatkoilleen seuraa.
Kuraattorin tuella pelko helpotti hetkeksi, mutta Benjaminin palatessa koulun pihalle, Onni alkoi piiloutua välituntien ajaksi koulurakennukseen.
Onni pelkää tosissaan, että aikuiset eivät mahda tilanteelle mitään ja väkivallan kierre jatkuu.
Pari viikkoa sitten Benjaminin äiti selvitteli jälleen poikansa asioita poliisin kanssa. Äiti kertoo, että tällaisten tapahtumien yhteydessä hän pelkää, ettei pysty auttamaan poikaansa.
Toisaalta vastikään vietettiin perhejuhlia, talo oli täynnä ystäviä sekä sukulaisia, ja kaikki meni hyvin. Perhepiirissä Benjaminilla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia, äiti sanoo.
Äiti sanoo tekevänsä parhaansa pojan auttamiseksi, mutta paljon on tästä itsestäänkin kiinni.
– Nyt on näytön paikka.
Juttua varten haastattelun antoivat komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisista, rikoskomisario Marko Forss ja rikostarkastaja Jari Koski Helsingin poliisista sekä rikoskomisario Asko Sartanen Itä-Uudenmaan poliisista.
