Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin puheita arvioitiin Ruotsissa muun muassa yrityksenä iskeä kiilaa Suomen ja Ruotsin välille.
Anna Nuutinen
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin puheet Ruotsin mahdollisesta rannalle jättämisestä Nato-jäsenyyden ratifioimisessa nousivat sunnuntai-iltana otsikoihin sekä Suomessa että Ruotsissa.
– Voimme mahdollisesti antaa erilaisen viestin Suomesta, jos se on tarpeen. Ruotsi järkyttyy, kun annamme erilaisen viestin. Mutta Suomen ei tulisi tehdä samaa virhettä, Erdogan sanoi Anadolu-uutistoimiston mukaan puhuessaan sunnuntaina nuorten kanssa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Bilecikin provinssissa.
Uutisen levittyä maailmalle AFP:n kautta Ruotsin mediassa käynnistyi välittömästi pohdinta Erdoganin puheiden tarkoitusperistä ja seurauksista.
Lue lisää: Mitä on Erdoganin Nato-ilmoituksen takana? Näin Mika Aaltola arvioi
Aftonbladetin ulkopolitiikan asiantuntija Wolfgang Hansson arvioi, että Erdoganin kommenttien todellinen tarkoitus on painostaa Ruotsia ja Yhdysvaltoja. Hän ei kuitenkaan uskonut, että Naton ovi olisi suljettu kokonaan Ruotsin osalta.
Lehden politiikan päätoimittaja Anders Lindberg kommentoi lausuntoa Twitterissä.
– Mielestäni Turkki aiheuttaa nyt suunnatonta vahinkoa Ruotsissa toiminnallaan ja retoriikallaan. On kiinnostavaa nähdä, kuinka se vaikuttaa muihin asioihin kuten turismiin, investointeihin ja kauppaan. Ruotsilla oli joskus hyvät suhteet Turkkiin ja se puhui Turkin EU-jäsenyyden puolesta, Lindberg kirjoitti.
Ruotsin ulkopolitiikan instituutin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkija Aras Lindh sanoi Dagens Nyheterille, että Erdoganin lausunnossa voi olla kyse julkisesta neuvottelujen avauksesta Suomen, Ruotsin tai muiden Nato-maiden kanssa. Hänen mukaansa on kuitenkin vaikea täysin määrittää, mitä Erdogan haluaa sanomisillaan saavuttaa.
– Ei tulisi jättää huomiotta sitä mahdollisuutta, että kyseessä saattaa olla taktinen lausunto. Se voi olla yritys lyödä kiilaa Ruotsin ja Suomen välille tai vastaus Yhdysvalloille. On kuitenkin hyvin spekulatiivista arvailla hänen motiivejaan, Lindh sanoi.
Politiikan tutkija Gunilla Herolf arvioi, että mahdollisuus Suomen Nato-jäsenyyden varmistumiseen ilman Ruotsia on ”erittäin pieni”.
Hänen mukaansa kahden erillisen jäsenyysprosessin läpivieminen olisi Natolle hankalaa ja se tarkoittaisi sotilasliitolle myös suurta arvovaltatappiota, jos Nato ei onnistuisi suostuttelemaan Turkkia ratifioimaan Ruotsin jäsenyyshakemusta.
– Sellaista Nato ei todellakaan halua. Sotilasliitto tekee kaikkensa tehdäkseen tästä prosessista samanaikaisen, Herolf arvioi Dagens Nyheterille.
Hän katsoi Ruotsilla olevan edessään vaikeita aikoja, mikäli Suomi kuitenkin liittyisi kaikesta huolimatta Naton jäseneksi ilman Ruotsia. Tuolloin Ruotsi menettäisi läheisimmän kumppaninsa puolustusyhteistyön saralla.
– Jos Ruotsi säilyttäisi ehdokasjäsenen asemansa, kuten oletan, silloin meillä olisi turvatakuut useilta mailta. Mutta jos Ruotsin on luovuttava Natosta, silloin jäisimme täysin yksin ulos. Samaan aikaan Suomi nojaisi enemmän Natoa kohti kuin Ruotsia kahdenvälisenä kumppanina, Herolf arvioi.
