Erdoganin presidenttikaudella Turkissa on aloitettu noin 160 000 tutkintaa epäillyistä presidentin kunnian loukkauksista. Oikeuteen asti on päätynyt 39 000 tapausta.
Presidentti Recep Tayyip Erdogania on Turkissa verrattu muun muassa Taru sormusten herrasta -elokuvasarjan Klonkku-hahmoon. Kuva: Adem Altan / AFP / Lehtikuva, Courtesy of Warner Bros. Pictures
Akseli Vanhala, Emmi Julkunen
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vaikuttaa varsin herkkähipiäiseltä. Valtionpäämies hermostui tammikuussa, kun ryhmä ruotsalaisia ripusti Erdogania muistuttavan nuken jaloista roikkumaan Tukholman kaupungintalon edustalla.
Turkkilaismedian mukaan Erdogan vaati Ruotsia ryhtymään toimiin nukkeskandaalin takana olevaa ryhmää vastaan.
Myöhemmin tammikuussa Erdoganin hallinnon päreet paloivat presidenttiä arvostelleisiin ulkomaisiin medioihin.
Turkissa presidentin kunnian loukkaamisesta voi saada lain mukaan 1–4 vuoden vankeusrangaistuksen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vaatinut Turkkia muuttamaan lakia.
Jopa Suomen ulkoministeriön Turkkia koskevassa matkustustiedotteessa varoitetaan, että ”Turkin lain mukaan Turkin kansakunnan, sen valtionpäämiehen tai symbolien loukkaaminen on jo rangaistavaa”.
Joulukuussa 2022 kaksi suomalaismiestä pidätettiin sen jälkeen, kun he olivat julkaisseet sosiaalisessa mediassa videon, jossa he repivät Turkin liiroja. Seteleissä on kuvia muun muassa Turkin valtiollisista symboleista.
Lue lisää: Turkissa somevideon vuoksi pidätetty suomalaismies paljastaa: heitä pahoinpideltiin useita päiviä – ”Se video oli virhe”
Erdogan ei loukkaantunut ensimmäistä kertaa hänestä esitetyistä näkemyksistä. Vuonna 2016 turkkilainen oikeusistuin tuomitsi turkkilaismiehen vankeuteen kaksi vuotta aiemmin julkaistuista kuvista, joissa Erdogania verrataan Taru sormusten herrasta -elokuvasarjan Klonkku-hahmoon.
Mies itse piti julkaisemiaan kuvia harmittomina ja valitti tuomiosta, koska Erdogan ei ollut edes presidentti kuvien julkaisuhetkellä. Syyte hylättiin korkeammassa oikeusasteessa vuonna 2017.
Vuonna 2015 turkkilainen lääkäri jakoi Twitterissä kuvan, jossa Erdogania verrataan niin ikään Klonkkuun. Tapaus päätyi oikeuteen, jossa lääkärin asianajaja väitti, että kuva ei voi olla loukkaava, koska Klonkku ei ole paha hahmo.
Asiaa ratkaisemiseksi tuomioistuin tilasi ulkopuolisen selvityksen Klonkusta. Vuonna 2017 oikeus katsoi – selvitykseen pohjautuen – että Klonkku ei ole paha ja hylkäsi syytteen.
Turkkilaisen tuomioistuimen selvityksen mukaan Klonkku ei ole paha hahmo. Kuva: Courtesy of Warner Bros. Pictures
Tiettävästi yhden pisimmistä tuomioista presidentin loukkaamisesta on saanut kurdipoliitikko, joka tuomittiin maaliskuussa 2021 3,5 vuoden vankeusrangaistukseen. Hän kuvaili Erdoganin ”räpiköineen käytävältä toiselle” tapaamisessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Klonkku-kuvat ovat vain jäävuoren huippu. Uutistoimisto Reutersin mukaan Erdoganin presidenttikaudella Turkissa on aloitettu noin 160 000 tutkintaa epäillystä presidentin kunnian loukkaamisesta. Pelkästään vuonna 2020 aloitettiin noin 31 000 loukkaustutkintaa.
Oikeuteen asti on päätynyt Erdoganin aikakaudella noin 39 000 ihmistä. Tuomioita presidentin loukkaamisesta oli annettu lokakuuhun 2021 mennessä noin 13 000. Tuomioista suurin osa on ollut ehdollisia vankeusrangaistuksia.
Tuomioita on jaettu muun muassa poliitikoille, toimittajille, pilapiirtäjille, urheilijoille ja tavan kansalaisille.
Presidentti Recep Tayyip Erdoganin kunnian loukkaamisesta on jaettu tuhansia tuomioita Turkissa. Kuva: Umit Bektas / Reuters
Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen kertoo, että Turkin oikeusjärjestelmä on rakentunut Erdoganin edustaman Oikeus ja kehitys -puolueen (AKP) reilun 20 vuoden hallintokauden aikana palvelemaan vallanpitäjän etua ja koskemattomuutta. Tässä tapauksessa siis Erdoganin.
Turkissa rikossyytteestä tai tuomiosta saatu merkintä voi vaikuttaa esimerkiksi työllistymiseen. Leinonen kertoo, että turkkilaisen yhteiskuntanäkemyksen mukaan valtion tulee olla vahva, sillä pelkona olisi muuten sen romahtaminen. Tämä pelko oikeuttaa ainakin osalle kansasta yksittäisen henkilön vapauksien rajoittamisen.
Lisäksi valtionjohtoa mukaileva media on hyvin presidenttikeskeinen.
– Tarkoituksena on vaimentaa sellaisten henkilöiden äänet, jotka eivät Erdogania kannata ja sulkea heiltä mahdollisuuksia elämässä. Kyse ei välttämättä ole edes rikostuomioiden jakamisesta, vaan esimerkiksi uran tuhoamisesta, Leinonen kertoo.
– Vaalien alla on mielenkiintoista seurata, miten vastustajia voidaan pelata pois. Oikeuslaitos on räikeästi politisoinut ja AKP:n nimittämiä tuomareita hyödynnetään häikäilemättömästi.
Turkissa valtionjohtoa mukaileva media on hyvin presidenttikeskeinen. Kuva: Umit Bektas / Reuters
Erdogan on käyttänyt Turkin oikeusjärjestelmää vastustajien rankaisemiseen. Nyt Turkin presidentinvaalien lähestyessä maan perustuslakituomioistuimessa käsitellään yhä oikeusasiaa, jossa korkeimman oikeuden syyttäjä vaatii parlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän lakkautusta.
Kyseessä on oppositiopuolue HDP, joka on kurdimyönteinen vasemmistopuolue. Erdoganin hallinto on syyttänyt HDP:ta yhteyksistä kurdijärjestö PKK:hon, jonka muun muassa EU on listannut terroristijärjestöksi. HDP on kiistänyt yhteydet.
Puolue on hakenut asiaa koskevaan oikeudenkäyntiin lykkäystä. Se saattaa ehtiä jättämään oman ehdokaslistansa ennen asian käsittelyä.
Myös Istanbulin suosittu pormestari ja Erdoganin ykköshaastajaksi povattu Ekrem Imamoglun vaaliehdokkuus voi olla uhattuna. Hän sai joulukuussa reilun kahden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeusrangaistuksen kutsuttuaan Turkin keskusvaalilautakunnan jäseniä ”typeryksiksi” lehdistötiedotteessa vuonna 2019.
Tuomio estäisi Imamoglun asettumisen ehdolle vaaleissa, mutta pormestarin edustajat ovat kertoneet valittavansa päätöksestä.
Imamoglunin ja Erdoganin poliittisilla urilla on yllättäviä yhtenäisyyksiä. Myös Erdogan toimi aikanaan Istanbulin pormestarina, kunnes hänet erotettiin virastaan ja määrättiin neljän kuukauden vankeusrangaistukseen uskonnollisen vihamielisyyden lietsomisesta. Imamoglun tukijoiden mukaan tuomio saattaa myös auttaa poliittisen uran kehittymistä, kuten se teki Erdoganilla.
