Kelan sähkötukea ja veroista tehtävää sähkövähennystä on hakenut yhteensä noin 2 200 henkilöä.
Jos talvi jatkuu leutona, sähkötuen tarve saattaa jäädä ennakoitua pienemmäksi. Kuva: ANTTI AIMO-KOIVISTO / Lehtikuva
Outi Kokko
Kotitaloudet ovat tammikuusta lähtien voineet hakea sähkövähennystä ja Kelan sähkötukea. Kummankin haku on alkanut rauhallisesti.
Sähkövähennys tehdään kotitalousvähennyksenä. Sitä voi hyödyntää heti, kun arvioi tammi-huhtikuun sähköenergialaskunsa suuruuden ja tekee arvionsa perusteella Omaverossa uuden verokortin.
Verohallinnon johtava veroasiantuntija Sami Varonen kertoo, että kuukauden lähetessä loppuaan hieman päälle 1 200 henkilöä on ilmoittanut sähkömenojaan tämän vuoden ennakkoperintään.
– Eihän määrä ole kovin suuri, mutta kun otetaan huomioon se, että ollaan vasta tammikuussa, ihmisillä on varmasti vielä vähän epävarmaa, miten ilmat ja sähkön kulutus kehittyvät, hän sanoo.
Kelan sähkötuesta vastaava projektipäällikkö Kirsi Metsävainio kertoo, että Kelaan on toistaiseksi saapunut vajaa tuhat tukihakemusta.
Hän muistuttaa, että sähkötuessa kustannuksen pitää olla syntynyt tammikuussa. Kuluttajat eivät välttämättä ole vielä kuukauden alkupuolella saaneet tammikuulle kohdistuvia laskuja.
– Helmikuussa nähdään tosiasiallinen tilanne, hän sanoo.
Kuten sähkövähennystä myös sähkötukea voi saada tammi–huhtikuulta. Metsävainion mielestä on vaikea ennustaa sitä, miten hakemusten määrä kehittyy kevättä kohti mentäessä.
– Paljon riippuu sääoloista ja siitä, tuleeko kylmää ja tarvitaanko lämmittämiseen paljon sähköä. Iso tekijä on sähkön hintakehitys. Myös se, millaisia sähkösopimuksia asiakkailla tukikauden aikana on, vaikuttaa merkittävästi.
Tammikuun sää on ollut melko leuto, ja nyt näyttää siltä, että pahimmat uhkakuvat eivät toteudu. Sähkön hinta ole ollut niin korkea kuin ennalta pelättiin, eikä sähkökatkoihin ole tarvinnut turvautua.
– Tämä on saattanut rauhoittaa ihmisiä, Metsävainio arvioi.
Suomalaiset inhoavat mätkyjä ja toimivat Varosen mukaan verotuksen suhteen mieluusti varman päälle. Hän uskoo, että kansalaiset pyrkivät välttämään sitä, että kesän korvalla selviäisi, että he ovat yliarvioineet laskunsa ja saaneet liikaa vähennystä.
– Se tarkoittaisi vähän ankeampaa syksyä, hän kuvaa.
Jos euroille ei ole aivan akuuttia tarvetta, Varosen mielestä on ihan fiksua odottaa kevääseen ja tehdä sähkövähennys vasta, kun todelliset kulut neljältä kuukaudelta on tiedossa.
Odottelun ansiosta voi lisäksi säästyä yhdeltä ylimääräiseltä korttimuutokselta, sillä ennakkoarviota on tarkasteltava uudelleen, kun sähköenergiaan menneet summat on tiedossa.
Sähkövähennystä hyödyntävän pitää korjata tietonsa viimeistään esitäytettyyn veroilmoitukseen keväällä 2024. Ei siis vielä tulevana keväänä lähetettävään veroilmoitukseen, sillä sehän koskee viime vuoden verotusta.
Vielä syksyllä hallituksen esityksen yhteydessä arvioitiin, että jopa yli 250 000 kotitaloutta saattaisi hyödyntää sähkövähennystä.
– Siihen nähden 1 200 kuulostaa vaatimattomalta, Varonen sanoo.
Kelan sähkötuen hakijamäärän ennakoitiin voivan nousta 100 000 kotitalouteen.
– Voi käydä niin, että määrä jää pienemmäksi, Metsävainio ennakoi.
Kun tekeillä on vielä uusi tukimuoto eli kertakorvauksena maksettava takautuva sähköhyvitys, kuluttajat saattavat pähkäillä, voiko saada mitään tukea ja jos voi, mistä.
Metsävainio sanoo, että kyselyitä on tullut jonkin verran sekä Kelan asiakaspalveluun että sähköisiin järjestelmiin, mutta neuvonta ei ole mitenkään erityisesti ruuhkautunut tästä syystä. Myöskään Verohallintoon ei tukien vuoksi ole tullut erityistä kyselyiden tulvaa.
Vielä eduskunnan päätöstä odottava sähköhyvitys on Metsävainion mukaan kuitenkin askarruttanut kansalaisia. Moni on tiedustellut, miten se suhteutuu sähkötukeen.
– Nämä eivät vaikuta toisiinsa. Sähköhyvitys kohdistuu marras–joulukuun sähkönkulutukseen eli ei siis samaan ajankohtaan kuin sähkötuki tai verottajan sähkövähennys, Metsävainio vastaa.
– On täysin mahdollista, että kotitalous voi hyödyntää sekä Kelan sähkötukea että sähköhyvitystä, hän lisää.
Sama koskee sähkövähennyksen tekijöitä. Hekin voivat hyödyntää myös sähköhyvitystä, jos sen saamisen ehdot täyttyvät.
Kansalaisen pitää itse arvioida, onko hän oikeutettu sähkövähennykseen vai sähkötukeen. Sähkötukea voi saada pienemmillä energiamenoilla kuin sähkövähennystä.
Sähkövähennyksessä on 400 euron omavastuuraja. Jos laskut jäävät tätä pienemmiksi, mutta rahat eivät riitä, Kelasta voi hakea normaalia perustoimeentulotukea. Sähkömenot ovat yksi kulu, joka otetaan siitä päätettäessä huomioon.
Metsävainio kertoo, että toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä ei ole kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Niihin liitetyt sähkölaskut ovat kuitenkin euromääräisesti aiempaa suurempia.
Lue lisää: Suuriin sähkölaskuihin voi saada valtiolta jopa 2 800 euron tuet – näin eri tukimuodot eroavat toisistaan
Lue lisää: Tässä ovat kohutun sähköhyvityksen voittajat ja häviäjät
Lue lisää: Kommentti: Sähköhyvitys kaipaa rajua rautalankavääntöä
