Onko Putinin ukaasi epätoivoinen paniikkiratkaisu vai onko sen taustalla jokin suuri suunnitelma? Joka tapauksessa uhkapeli voi olla Putinille iso poliittinen riski. Sotatodellisuus iski nyt tavallisten venäläisten kasvoille.
Pasi Pieti
Oliko osittainen liikekannallepano Vladimir Putinin viimeinen epätoivoinen yritys?
– Kysymyksessä on Venäjän tavoitteiden kannalta välttämättömyys.
Näin arvioi Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö ja nykyinen puolustusministeriön tiedustelusta vastaava neuvotteleva virkamies Harri Ohra-aho.
Kaikki oli toisin vielä puoli vuotta sitten. Putin kuvitteli, että ”erikoisoperaatio” Ukrainassa etenisi nopeasti.
Putin kertoi keskiviikkona televisioidussa puheessaan määränneensä Venäjälle ”osittaisen liikekannallepanon”. Puolustusministeri Sergei Shoigu tarkensi myöhemmin, että osittainen liikekannallepano koskee 300 000:ta reserviläistä. Puolustusministerin liikekannallepano ei koske opiskelijoita eikä varusmiehiä.
Viimeistään nyt koko todellisuus lävähti venäläisten kasvoille. Erikoisoperaatiosta tuli sota, joka vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa. Kulissit kaatuivat lopullisesti.
– Arpa on heitetty, kuvailee Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Putinin julistuksen viestiä.
– Siinä luodaan samaa illuusiota kuin alkuvaiheessa, eli että Venäjä voittaa tämän varmasti. Yritetään kaapata aloite omiin käsiin eskaloimalla tilannetta.
Tämä on viesti venäläisille, mutta myös lännelle: Venäjä on valmis menemään syvään päätyyn asti, Aaltola sanoo.
Myös Ohra-aho näkee Putin toiminnassa ainakin jonkinlaista arpapeliä.
– Putinille se oli aikamoinen poliittinen riskipäätös. Sillä on vaikutuksia koko Venäjään, varsinkin kun kansalaiset eivät tiedä, kuka tulee kutsutuksi ja kuka ei. Ne listat on tietysti määrätty salassa pidettäviksi. Kaikki sen ikäiset, joita nyt ollaan etsimässä, ovat hiukan varpaillaan, Ohra-aho sanoo.
– Nyt ollaan siinä vaiheessa, että se koskettaa kaikkia. Rehelliset ihmiset siellä kyllä näkevät tämän taakse, että ollaan menossa kohti sotatilaa Venäjällä.
Aaltola arvioi, että kaikesta huolimatta Putinin viesti saattaa upota rinnakkaistodellisuudessa elävään kansaan, joka ei tiedä koko totuutta.
– Kun julistetaan Venäjään liitetyksi uusia alueita, niin se usein jollakin tavalla elähdyttää kansaa. Se saattaa upota tarpeeksi suureen joukkoon venäläisiä.
Se on toki jäänyt kertomatta kansalle, että hintana on ollut kymmeniä tuhansia kaatuneita, Aaltola muistuttaa. Toisaalta viimeisin käänne iskee Venäjän keskiluokkaan, jotka eivät haluaisi lähettää poikiaan sotaan. Moni kun ei oikein edes tiedä, mistä sodassa tai ”erikoisoperaatiossa” on kyse.
– Maassa luodaan isänmaallista tunnelmaa. Sotaanhan usein lähdetään fanfaarien soidessa. Tai tätä ainakin Putin hakee. Hän tavoittelee sitä Krim-efektiä, joka tapahtui vuonna 2014, Aaltola sanoo.
– Ensisijaisesti saattaa tulla sellainen efekti, että tämä on suuri isänmaallinen ponnistus ja laitetaan kaikki paukut peliin ja puhalletaan yhteen hiileen. Sen jälkeen saattaa tulla krapula, kun uusia kaatuneita tulee.
Ennen kaikkea kansalle halutaan viestiä, että Venäjä on nyt pakon edessä.
– Pyritään korostamaan omalle kansalle, että nyt on pakko tehdä nämä toimenpiteet, koska koko länsi on hyökkäämässä ja piirittämässä ja hajottamassa Venäjää. Tämähän on ihan varjonyrkkeilyä, kuten Lavrovin puhe YK:ssa, totuuden kiertävää retoriikkaa, Ohra-aho sanoo.
Putinin julistuksella Venäjä ostaa Aaltolan mukaan aikaa saavuttaa jotain. Mutta jos menestystä ei edes pakon edessä tule, saattaa tyytymättömyys ajan myötä kasvaa.
– Sellainen epämääräinen tyytymättömyys ehkä kasvaa. Ja ei sodan kannatus välttämättä ole niin syvä kuin mitä Putin toivoisi, Aaltola sanoo.
Liikekannallepanoon kuuluu myös se, että koko yhteiskunta laitetaan ainakin osittaiseen valmiustilaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Venäjän yhteiskunnassa saatetaan siirtyä vähitellen sotatalouteen, eli Venäjän valtion menoista yhä suurempi osuus menee sodan rahoittamiseen.
Lopulta se alkaa väistämättä näkyä myös ihmisten arjessa.
– Se näkyy se siinä, että sotatalous on poissa kaikesta muusta. Eli se yltäkylläisyys, mitä on päästy maistamaan, häviää. Keskitytään aseiden tuottamiseen sen sijaan että tuotettaisi autoja, Aaltola kuvailee.
Ja kun tuotetaan aseita, niiden tulee Putinin mukaan olla laadukkaita.
– Ukaasiin liittyy myös se, että annettiin mahtikäsky puolustusteollisuudelle rakentaa laadukkaimpia järjestelmiä nopeammin, Ohra-aho sanoo.
Ukaaseja on helppo antaa, mutta käytäntö on eri asia. Mahtikäskyt eivät toteudu silmänräpäyksessä – ja yksi syy siihen on Putinin sodan seurauksena asetetut pakotteet.
– Sanktiot vaikuttavat myös sotateollisuuteen. On hyvin vaikea nähdä, että heillä olisi kaikkia komponentteja etenkin teknisesti kehittyneisiin materiaaleihin. Rahasta se ei ole kiinni, mutta nimenomaan komponenteista. Ja ehkä myöskin osittain työvoimapulasta.
Myös Aaltola muistuttaa, että kun työntekijät lähtevät rintamalle, saattavat vaikutukset näkyä myös Venäjän teollisuudessa ja sen myötä taloudessa – mutta arpa on heitetty.
– Kun kouluttamattomia sotilaita laitetaan sinne talven selkään, niin eihän se millään logiikalla hyvin pääty.
Näitä ongelmia liikekannallepano ei ratkaise
Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö ja nykyinen puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Harri Ohra-aho nostaa esiin Venäjän operatiiviset ongelmat, joita liikekannallepano ei ratkaise.
Ensimmäinen ongelma on Ohra-ahon mukaan reserviläisten koulutus. Kouluttajia ei ole tarpeeksi, koska he, tai ainakin parhaat heistä ovat lähtökohtaisesti rintamalla. Lisäksi parin viikon äärimmäisessä pikakoulutuksessa ei mitään joukkoja pystytä rakentamaan.
Myös kalusto on suuri ongelma. Tappioiden myötä on väistämättä siirrytty vanhempaan kalustoon.
Myös logistiikka tökkii.
Vielä yksi ongelma on komentorakenne ja se, miten komentoketjusta saadaan toimiva. Alijohtajista on suuri pula.
– Nyt on käynyt niin kuin yleensä sodassa, että suhteellisen paljon alijohtajia kuolee.
Näihin ongelmiin liikekannallepano ei auta – ei lyhyellä ja tuskin edes keskipitkällä aikavälillä, Ohra-aho arvioi.
– Millä tavalla pelittävät yhteen tiedustelu- ja operatiivinen toiminta ja tulenkäyttöjärjestelmät ja vastaavat? Nyt ollaan nähty, että Ukraina hakkaa tässä Venäjän 6–0.
– Tämä on se ero, mitä venäläiset eivät pysty millään nopeasti paikkaamaan.
