Energiapalveluyhtiö Väreen toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu ihmettelee keskustelua, jossa sähkön hinta kytketään vain sen tarjontaan.
”Ikään kuin kysynnällä ei olisi mitään merkitystä, vaikka kuluttajien kysyntä on puolet yhtälöä. Laajat kuluttajamassat voivat kysyntää vähentämällä aivan varmasti vaikuttaa sähkön hintaan.”
”Mitä vähemmän sähköä kysytään, sitä edullisempaa se on. Jos vähennetään sähkön käyttöä, sillä leikataan omia kustannuksia, mutta suurten massojen säästötoimien ansiosta myös tukkusähkö halventuu”, Keski-Karhu summaa.
Kuluttajien luottamus ja pörssiyhtiöiden viestit viittaavat siihen, että taantuma odottaa horisontissa. Se taas vähentää sähkön käyttöä ja painaa myös hintaa alaspäin.
”Jos yritykset vähentävät tuotantoaan ja näin myös sähkön käyttöä, sähköstä tulee edullisempaa. Sama ilmiöhän näkyy öljyssä ja bensiinissä”, Keski-Karhu mainitsee.
Pörssisähkö vaikuttaa järkivedolta
Koska sähkön hinta määräytyy markkinoilla, sen hinta liikkuu kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Tukkusähköllä on joka päivä muuttuva tuntihintansa, mutta kysyntäasetelmat ovat Keski-Karhun mukaan oudot: näyttää siltä, että Suomessa käytetään sähköä tukkumarkkinoiden hinnoista ja niiden vaihteluista juuri välittämättä.
”Kiinteähintaiset, nykyisen markkinatilanteen valossa jopa tyhmät sähkösopimukset ja viime vuosien edullisen sähkön synnyttämät kulutustottumukset vaikuttavat tässä varmaankin taustalla.”
Keski-Karhun mukaan ”riittävän” edulliset ja automaattiset, sähkön kysyntään reagoivat palvelut pitkälti puuttuvat. Hänen mukaansa sähkösopimusten rakennetta muotoillaan uudelleen olosuhteiden pakosta.
Pörssisähköä on tietenkin tarjolla ja sen käyttöä puoltaa se, että kuluttaja voi ajoittaa sähkönsä käyttöä selvästi edullisemmille yön tunneille. Keski-Karhu itse suosii kertomansa mukaan ”ainakin toistaiseksi” pörssisähköä.
Futuurit viittaavat hinnannousuun
Uusia sopimuksia hakevat kotitaloudet ovat joka tapauksessa huomanneet, kuinka aiemmin ”lähes ilmaisesta” sähköstä on tullut äkkiä hyvin kallista.
Pitkiin kahden vuoden kuluttajasopimuksiin lukittautumisesta on tullut hankalaa.
”Nykyisessä maailmantilanteessa pidemmän aikavälin hintataso tuskin laskee esimerkiksi vuoden 2020 hintoihin ainakaan lähiaikoina”, Keski-Karhu uskoo.
Omaa viestiään tarjoavat johdannaiset: odotuksia peilaavat futuurimarkkinat kertovat ensi talven hinnoista, jotka ovat selvästi yli 30 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön tuotantokustannukset ovat nousseet.
”Korkeiden hintojen riskit ovat nousseet Venäjän aiheuttaman energiakriisin takia”, Keski-Karhu sanoo.
Kysynnän vaihtelut vaikuttavat
Nousu on ollut rajua, sillä vuonna 2020 kuluttajat maksoivat sähköstä vain 4–6 senttiä kilowattitunnilta. Esimerkiksi suuri energiayhtiö Helen tarjosi vastikään kahden vuoden sopimusta 24,20 sentin kilowattituntihintaan.
”Minulla on tänään mahdollisuus varmistaa kallis ja kiinteähintainen sähkö seuraavalle kahdelle vuodelle”, vitsailee tarjouksia vertaillut kuluttaja Twitterissä.
Näin kehnosti asioiden ei tarvitse olla, sillä suhteellisen pienetkin kysynnän vaihtelut vaikuttavat sähkön hintaan erityisesti kylminä ja tuulettomina talvipäivinä. Keski-Karhu uskoo, että varsinkin yleistyvän tuulivoiman tuomat hintavaihtelut synnyttävät vielä toimivia, automaattisia palveluita.
”Ennustan, että näitä tulee nyt kiihtyvään tahtiin. Kysyntä- ja hintajousto on tulossa sopimuksiin, ja niillä mahdollistetaan asiakkaille edullisempi sähkö.”
Sähkön päivähinnat hyvin korkeita
Väreen Keski-Karhu antaa esimerkin: Suomessa sähkön päivätunnit ovat pitkin kesää maksaneet jopa 50 senttiä kilowattitunnilta, kun yön tuntien keskitukkuhinta on valunut hyvin alas.
”Hyvin monena yönä sähkö on maksanut alle sentin kilowattitunnilta. Vuorokauden sisällä hintaerot voivat olla 30–50-kertaisia, joten voi vain ihmetellä, miksi sähkön kysyntä joustaa niin vähän”, Keski-Karhu pohtii.
Väreen toimitusjohtaja lukee kysyntä- ja tarjontakäyristä, että esimerkiksi Saksassa sähkönostajien reaktio nouseviin hintoihin on paljon voimakkaampi kuin Suomessa.
”Suomessa ja Baltiassa kysyntä ei jousta juuri lainkaan. Saksassa ja varsinkin Ranskassa kysyntä laskee hyvin voimakkaasti hintojen noustessa.”
Kaikesta voi päätellä, että Keski-Euroopassa sähkön käyttäjät ovat paljon hintatietoisempia.
”Toisin sanoen heidän hintajoustonsa on ihan eri planeetalta. Minun viestini on se, että suomalaisten kuluttajien pitäisi olla kuin saksalaisia tai ranskalaisia.”
Varautukaa sähkön hinnan heiluntaan
Sähkön pohjoismainen, kuukausittainen keskitukkuhinta on noussut: koronavuonna 2020 se oli noin sentin kilowattitunnilta ja vuonna 2021 edelleen vain noin kuusi senttiä kilowattitunnilta.
Viime vuoden lopulla pohjoismainen keskihinta oli 14–15 senttiä ja tänä kesänä 10–11 senttiä kilowattitunnilta. Suomessa keskihinta oli heinäkuussa 18 senttiä kilowattitunnilta.
Vertailussa on kyse verottomista tukkuhinnoista. Väreen Keski-Karhu kehottaa kuluttajia varautumaan heiluvaan sähkön hintaan, koska kotimainen tuotanto pohjautuu yhä enemmän tuulivoimaan.
”Vähätuuliset jaksot voivat näkyä pörssisähkön hintapiikkeinä. Toisaalta tuulisena ja vähäisen kulutuksen aikana sähkön hinta voi pudota jopa nollan tuntumaan.”
Fossiilisten tuotantolaitosten sähköä tarvitaan ajoittain kattamaan kysyntää. Uusiutuvan sähkön määriä ei voi juuri säätää, eikä niitä voi varsinkaan lisätä: kun ei tuule, paista tai on kuivaa, uusiutuvan sähkön tarjonta on niukkaa.
Tällä on väistämättömät seurauksensa:
”Fossiilisen sähköntuotannon kustannukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, koska päästöoikeuksien sekä kivihiilen ja kaasun hinnat ovat nousseet. Siksi korkean kysynnän aikana sähkön hinta on noussut korkeammalle kuin koskaan vapailla sähkömarkkinoilla”, Keski-Karhu huomauttaa.
