Valtiovarainministeriö kertoi tarkempia tietoja energiayhtiöiden lisäverosta. Vero veisi kolmanneksen voitoista, jotka ylittävät kohtuullisen tuoton omalle pääomalle.
Venäjän käynnistämä energiasota ja sitä seurannut hintojen nousu on tuonut monelle sähköyhtiölle massiiviset voitot ilman erityistä omaa ansiota. Näiden ylisuurten voittojen leikkaaminen niin kutsutulla windfall-verolla on yksi energiakriisin hoitomuodoista.
EU:n laajuinen verohanke alkaa hahmottua myös Suomessa. Valtiovarainministeriön ehdotus sähkömarkkinoiden ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista lähti juuri lausuntokierrokselle.
Vuodelle 2023 säädettävä väliaikainen vero leikkaisi 33 prosenttia yhtiöiden sähköliiketoiminnan nettotuloksesta – siltä osin kuin se ylittää tuohon liiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman viiden prosentin tuoton. Vero tulisi normaalin yritysten voitoista maksettavan tuloveron lisäksi.
Suomalaisilta energiayhtiöiltä verotettava summa on valtiovarainministeriön arvion mukaan 0,5-1,3 miljardia euroa. Haarukka on suuri, sillä jälkikäteen kerättävän veron tuotto on ministeriön mukaan vaikeasti ennustettavissa. Veronkeruun suuruus riippuu sähkön hintakehityksestä sekä kotimaisen sähköntuotannon määrästä ensi vuonna.
Verovelvollisuuden ulkopuolelle rajattaisiin vähäiseksi arvioitu sähköliiketoiminta. Ulkopuolelle jäisi muun muassa kaukolämmön tuotanto yhteistuotantolaitoksissa.
Samankaltainen vero kohdistuisi myös joidenkin fossiilisia polttoaineita myyvien yritysten voittoihin. Kohteena olisivat yritykset, joiden liikevaihdosta 75 prosenttia muodostuu raakaöljyn tai maakaasun tuotannosta, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksesta raakaöljystä tai kivihiilituotteista.
Lausuntokierros päättyy 12. joulukuuta.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että määräaikainen lisävero on valmisteltu pika-aikataululla.
Energiateollisuus säikähti summaa
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä hämmästyi arvioidun verotuoton suuruudesta.
– Pidämme tulonsiirtoja hyvin ymmärrettävänä, jos sodan seurauksena joillekin yhtiöille syntyy merkittäviä ylituottoja samalla kun asiakkaiden hinnat nousevat kovasti, hän sanoo.
Samaan hengenvetoon Leskelä hämmästelee arvioitua verotuottoa.
– Se 0,5–1,3 miljardia euroa vaikutti kyllä todella suurelta summalta. EU:n asetuksesta päätettäessa alkuperäinen arvio oli, että kyse olisi ennemminkin kymmenistä miljoonista euroista tai sadasta miljoonasta.
Kolmanneksen lisävero voi Leskelän mukaan olla uhka yritysten investointikyvylle.
– Ehdottoman tärkeää on, että se leikkaus on kertaluonteinen. Jos välittyy käsitys, että tämä voi jatkua, tai jos se olisi näin suuri, sillä olisi ilman muuta vaikutusta yritysten investointikykyyn, Leskelä sanoo.
– Yritysten pitää pystyä jatkamaan investointeja, jotta pääsemme energiakriisistä irti.
Ei vaikutusta sähkölaskuun
Energiateollisuuden Leskelä toteaa lopuksi, että suomalaisten sähkölaskua vero ei laske – ellei valtio sitten intoudu tekemään uusia sähköavustuksia entisten lisäksi.
Viimeisin sähkötuen muoto on arvonlisäveron väliaikainen lasku 10 prosenttiin aiemmasta 24:stä prosentista.
Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Jari Salokoski toteaa, että uusia tukia ei ole tässä yhteydessä luvassa.
– Alennettu arvonlisävero tuli juuri voimaan, kotitalousvähennykseen tulee lisä ja niin edelleen. Toimenpiteitä on tehty ja ne ovat maksaneet. Tästä verosta kertynyt raha ei siksi tässä vaiheessa välttämättä kohdistu uusiin toimenpiteisiin – vaan paikkaa sitä verovajetta, joka syntyy jo tehdyistä toimenpiteistä, Salokoski sanoo.
Mitä veron tuottoarvioon tulee, Salokosken mukaan Suomessa on pyritty juuri siihen tasoon, joka EU-valmistelussa oli tavoitteena. Eri maissa on kuitenkin omat toteutustapansa.
Energiateollisuuden pelkäämää pysyvää leikkuria tästä ei tule.
– Tämä on väliaikainen vero, Salokoski sanoo.
Artikkelia täydennetään.
Lue myös
Suomen sähköntuotanto ei pyöri täydellä teholla, vaikka energian hinta hipoo jo huippulukemia
