Lämpötilan lasku on taloyhtiöiden tavallisin säästökeino. Osassa yhtiöitä kiistellään, pitääkö mukavuudesta tinkiä, toisissa valoja sammutellaan turhankin innokkaasti.
Taloyhtiöissä pähkäillään nyt, mistä kaikesta voisi säästää energiaa. Isännöintiliitossa toppuutellaan, että liiallisuuksiin ei silti pidä mennä, ettei kukaan esimerkiksi teloisi itseään pimeässä portaikossa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva, Mikko Stig / Lehtikuva, Emmi Korhonen / Lehtikuva, Vesa Saivo
Outi Kokko
Energian hintojen nousu on havahduttanut taloyhtiöt.
– Energiakysymykset ovat nyt tapetilla, Kiinteistöliitto Uusimaan lvi-asiantuntija Janne Laksola sanoo.
Kukaan ei tiedä, miten paljon taloyhtiöt ovat jo tehneet erilaisia toimia, mutta Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva arvioi liiton jäsenten kanssa käymiensä keskustelujen perusteella, että vaikkapa lämpötiloja on laskettu jo lukuisissa yhtiöissä.
Taloyhtiöt ovat kuitenkin hyvin erilaisia niin rakenteittensa kuin asukkaiden näkemystenkin suhteen.
– Osassa yhtiöistä on suurin piirtein valotkin sammutettu joka paikasta eli on menty ihan päätyyn. Joissain taas kiistellään siitä, mikä on tarpeen ja halutaanko tinkiä asumismukavuudesta, Koro-Kanerva kuvaa.
Yli kolmannes Kiinteistöliiton jäsenissä on Uudeltamaalta. Kiinteistöliitto Uusimaan viestintä- ja palvelukoordinaattori Ann-Mari Sandholm kertoo, että on taloyhtiöistä, joissa on päätetty maksaa siitä, että on lämmintä.
Saavutetuista eduista luopuminen on toisille on vaikeaa. Esimerkiksi saunavuorojen vähentäminen on aiheuttanut jonkin verran polemiikkia.
– Jos vaikkapa saunominen torstai-illan vuorolla sopii itselle täydellisesti, siitä luopuminen harmittaa, Koro-Kanerva kertoo.
Saunavuoroista tinkiminen aiheuttaa eripuraa joissakin taloyhtiöissä. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Osakkaat tuntuvat silti yleensä ymmärtäneen tilanteen. Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy ei ole eripuraa havainnut. Koro-Kanerva kertoo, että jotkut yhtiöt ovat lähteneet talkoisiin ihan urakalla.
– Yritämme toppuutella tällaisia hallituksia. Äärimmäisyyksiin ei pidä mennä, vaan kiinteistö on pidettävä turvallisena.
Ei siis ole järkevää jättää asukkaita kompuroimaan pimeässä tai säästää niin, että viileys haittaa terveyttä tai rakennusten kuntoa.
Isännöintiliitolla ja Motivalla on meneillään Astetta alemmas -kampanjan. Sen viesti on, että energiaa säästämällä voidaan sekä pienentää taloyhtiön lämmitys- ja sähkölaskua että mahdollisesti välttää uhkaavat sähkökatkot. Koro-Kanerva huomauttaa, että kampanjassa kyse on yhdestä asteesta. Kukaan ei odota, että taloyhtiöissä värjöteltäisiin vaikkapa 15 asteessa.
– Säästöt syntyvät pienistä puroista, hän sanoo.
Jos jokaisessa suomalaiskodissa lasketttaisiin lämpötilaa yhden asteen verran, voitaisiin Isännöintiliiton mukaan säästää jopa 90 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen verran energiaa.
Sopiva lämpötila asunnoissa on yleensä 20 asteen paikkeilla. Rappukäytävään ja verkkokellariin 17 astetta riittää Motivan mukaan yleensä hyvin.
Nykytilanne askarruttaa paljon.
– Taloyhtiöissä kannetaan huolta siitä, mitä maailmassa ylipäätään tapahtuu ja miten yhtiö voisi varautua tulevaan talveen, Pylsy sanoo.
Kiinteistöliitto Uusimaa teki syys-lokakuun vaihteessa jäsenkyselyn, johon vastasi 1 500 taloyhtiön vastuuhenkilöä. Heistä noin kaksi kolmasosaa oli hallitusten puheenjohtajia ja loput jäseniä.
Vastanneista 96 prosenttia kertoi olevansa vähintään jonkin verran huolissaan energiakustannusten noususta. Kolme neljästä kertoi, että energiankustannusten nousu on saanut taloyhtiön miettimään energian säästöä ja hieman yli puolet vastasi tiedottaneensa tai aikovansa tiedottaa keinoista asukkaille.
Kysely toteutettiin lämmityskauden alla. Lämpötilaan aikoi kajota moni yhtiö. Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, sitä suunnitteli tai oli jo tehnyt 44 prosenttia yhtiöistä. Osuus oli sama, olipa kyse huoneistojen lämpötilasta tai yhteisten tilojen lämpötilasta.
Lämmitys on tärkeä, koska se on taloyhtiön suurin menoerä ja tuntuu hintojen noustua yhä enemmän. Pääosa taloyhtiöistä lämpiää kaukolämmöllä.
Sähköä talossa menee muun muassa valaistukseen sekä sisällä että pihalla, hissin, kellareiden ja pesutuvan koneiden käyttöön sekä saunan lämmitykseen. Maalämpöyhtiöissä lämpöpumppujen käyttämä sähkö suurentaa laskua selvästi.
Pylsy kertoo, että taloyhtiöt kaipaavat usein hyvin arkisia neuvoja siitä lähtien, miten asioista kannattaisi viestiä osakkaille. Keskeistä hänestä on, että tekniset järjestelmät on huollettu ja kesän jälkeen katsottu, että ne varmasti toimivat oikein.
Laksola muistuttaa, että ilmanvaihtojärjestelmä pitää puhdistaa ja säätää vähintään kymmenen vuoden välein. Esimerkiksi 1960–80-luvuilla rakennetuissa talossa poistoilman mukana keskimäärin kolmannes energiasta menee taivaan tuuliin. Määrä voi olla suurempikin, jos säädöt ovat pahasti pienessä.
Toisaalta niiden asettaminen kohdilleen voi lisätäkin energian kulutusta. Laksola kuitenkin huomauttaa, että viihtyisyys ja asumisen terveellisyys kohenee.
Lämpöjä säädettäessä pitäisi ottaa huomioon asuntokohtaiset lämpötilaerot, jotta kenenkään koti ei viilenisi vaikkapa 15-asteiseksi. Koro-Kanerva huomauttaa, että talon ulkokehällä luontaisesti kylmempi kuin sisäosissa.
Viitisen prosenttia kyselyyn vastanneista taloyhtiöiden edustajista harkitsi kylmäkellarien poistoa käytöstä säästösyistä. Kuva: Vesa Saivo
Järeämpiäkin säästökeinoja pohditaan lukuisissa taloyhtiöissä. Ikkunoiden tiivistämiset ja vaihdot ja jopa lämmitysmuodon vaihtoon tähtäävät energiaremontit kiinnostavat nyt valtavasti.
Laksolalta kysytään paljon eri vaihtoehtojen kannattavuudesta. Siihen liitossa ei pystytä ottamaan kantaa, sillä taloyhtiöt ovat keskenään erilaisia.
– Tällaisia asioita ei puhelimessa neuvota. Ne vaativat laskelmia ja insinööritoimistojen apua, Laksola sanoo.
