EU-pakotteet ovat johtaneet omalaatuisen käytäntöön itärajalla. Venäläistä rahtia kulkee yhä rajan ylitse, mutta kuljetuksia eivät hoida venäläiset rekat. Sen sijaan rahti vaihtuu aivan rajan pinnassa Venäjän puolella EU-rekkoihin.
Vaalimaan rajanylityspaikka itärajalla on hiljainen. Alueen suurilla rekkaparkeilla on vain yksittäisiä autoja.
Latvialaisessa rekisterissä olevan rekan valkovenäläinen kuljettaja odottelee papereitaan Suomen tullista.
– Ajan auton tyhjänä Venäjän puolelle rajaa. Siellä auto lastataan, ja tuon lastin sitten takaisin, Andrei Motsevits kertoo.
Rahdin uudelleen lastaus venäläisestä rekasta Motsevitsin rekkaan tapahtuu itärajan toisella puolella Venäjän tullin alueella.
EU kielsi itärekat, mutta perävaunut päästetään maahan
EU kielsi Venäjän ja Valko-Venäjän rekkojen liikennöinnin Euroopan unionin alueella 8. huhtikuuta. Venäjä ei ole vastannut samalla mitalla, joten eurooppalaiset rekat voivat edelleen liikennöidä Venäjällä.
Yleensä rekat kuitenkin vain käväisevät itänaapurin puolella tuomassa tai hakemassa lastia.
Joskus Venäjän puolella rajaa vain vaihdetaan perävaunun vetäjää ja yhdistelmä tulee Suomeen. Tämäkin on sallittua.
– Jos suomalaisessa rekan vetoautossa on venäläinen perävaunu, niin se tulkitaan suomalaiseksi yhdistelmäksi, ja sen kuljettaminen on ihan laillista rajan yli, tulliylitarkastaja Jarkko Fagerström kertoo.
Tavaraa kulkee edelleen
Kaikki Venäjän tuonti ja vienti ei ole kielletty, joten tavaraa edelleen kulkee rajan ylitse.
– Sieltä tuodaan esimerkiksi kiviainesta ja jonkin verran sanomalehtipaperia. Kaikenlaista tavaraa, mikä ei vielä ole pakotteiden alla, kertoo tulliylitarkastaja Jarkko Fagerström.
Myös kuljettaja Andrei Motsevits kertoo rahdin olevan nyt monenlaatuista.
– Mitä milloinkin. Koskaan ei tiedä mitä tulee kuljetettavaksi. Motsevits kertoo.
Rekkaliikenne hiljeni, mutta lähti jälleen kasvuun
Huhtikuussa rekkakuljetusten liikennemäärät itärajan ylitse romahtivat, kun EU kielsi Venäjän ja Valko-Venäjän rekat EU-liikenteestä. Tämän jälkeen rahtiliikenne on kuitenkin ajoittain ollut jopa nousussa.
Rahtiliikenteen hetkittäinen kasvu johtuu osittain pakotteiden siirtymäajoista. Esimerkiksi puun ja puutuotteita koskevien pakotteiden siirtymäaika loppui vasta 10. heinäkuuta.
Tämä lisäsi kuljetuksia lyhytaikaisesti.
– Ne tilaukset pyrittiin sieltä ajamaan loppuun siinä vaiheessa niin, että se aiheutti sen nousuruuhkan, tulliylitarkastaja Jarkko Fagerström sanoo.
Turpeen osalta tilanne on tällakin hetkellä sama kuin puulla ja puutuotteissa ennen siirtymäajan loppua. Turpeen pakotteiden siirtymäaika loppuu 10. elokuuta eli ensi keskikiviikkona. Turvetta ajetaankin edelleen Suomeen erityisesti Niiralan rajanylitypaikan kautta Pohjois-Karjalassa.
